Omatoimiluettavaa luennon sijaan

Päivän luennot korvattiin muutamalla nettiartikkelilla, jotka tuli omatoimisesti lukea luentojen sijaan. Myönnän heti, että en tekstejä tuolloin lukenut, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Seuraavassa lyhyesti mietteitä, joita tekstit herättivät.

Artikkeli 1: Hakukoneoptimointi (lähteenä wikipedia)

Hämmennyin heti alkuun siitä, että lähteenä on käytetty wikipediaa mutta hämmennys oli suurempi, kun siirryin itse tekstiin. En ole aiemmin edes osannut kuvitella, että hakukoneiden rooli on näin valtava osa verkkosivustoja ja sivuston suunnittelua! Ja kuinka pieniinkin asioihin hakukoneet kiinnittävät huomiota. Myös tieto siitä, että hakukoneoptimointi voi olla eettisesti epäilyttävää, oli mielestäni mielenkiintoinen informaatio.

Tämän artikkelin myötä ymmärsin myös sen, miksi Meduusa-festivaalin nettisivuille tarjottiin mahdollisuutta jopa kymmeneen eri lyhytosoitteeseen, eli erilaisiin tapahtuman sivulle johtaviin nimimääritelmiin (esim. Meduusa, Meduusa-festivali, Meduusa-tapahtuma jne.) : tarjouksessa oli kyse nimenomaan sivujen hakukoneoptimoinnista.

Allekirjoitan artikkelin ehdottaman näkökulman, jonka mukaan hakukoneoptimointi on merkittävä osa yritysten markkinointiviestintää. Siltä se todella vaikuttaa.

Artikkeli 2: Sisällöntuottajan opas hakukoneoptimointiin

"Optimoinnilla pyritään muokkaamaan sivut sellaisiksi, että ne saavat a) mahdollisimman paljon kävijöitä ja b) oikeanlaisia kävijöitä hakukoneiden kautta.

Tämä tehdään muokkaamalla sivuja sisäisesti niin sisällöllisesti kuin teknisesti. Lisäksi optimoinnilla pyritään vaikuttamaan muuhun verkkoympäristöön joko aktiivisesti tai passiivisesti siten, että omat sivut erottuvat muiden joukosta."

Mielestäni tähän kappaleeseen kitetyy hyvin hakukoneoptimoinnin idea. Kaikki lähtee artikkelin mukaan oleellisista avainsanoista ja siitä, että sisältö on suunniteltu selkeäksi, infomatiiviseksi ja napakaksi kokonaisuudeksi, jossa asian ytimiä ovat valitut avainsanat.

Mielestäni nämä ajatukset tukevat hyvin myös Anja Alasillan "Verkkokirjoittajan käsikirja" -teoksessa esittämää kiteyttämisen periaatetta. Kun osaa sisällöntuottaja osaa kiteyttää asiansa, kristallisoida pääkohdat ja tuottaa hyvää, selkeää ja napakkaa tekstisisältöä, ovat sivut todennäköisesti toimivat ja vieläpä käyttäjäystävälliset, tässä yhteydessä siis hakukoneoptimoinnille otolliset.

Artikkelissa korostetaan myäs linkkien toimivuutta, loogisuutta sekä niiden merkitystä hakukonoptimoinnin oleellisena lähteenä. Myös Alasilta korosti oppassaan, että lnkitykset ovat verkkosivujen olennaisin määrittäjä, joten niiden on toimittava moitteetta ja mahdollistettava käyttäjälle looginen, ymmärrettävä ja harhaanjohtamaton "reititys" läpi sivustojen. Linkit eivät saa eksyttää käyttäjää, eivätkä myöskään hakukoneita.

Artikkeli 3. www-sisällönhallinta

Sisällöhallinta tuntuu monella organisaatiolla olevan verkkosivujen suurin ongelma. Sisältöä tuotetaan toisinaan paljon, toisinaan tiuhaan, mutta tietoa ei osata sijoittaa sivuille muun jo olemassa olevan materiaalin yhteyteen. Läheskään aina ei myöskään ole selvää, kuka ja mikä taho vastaa sivujen sisällöhallinnasta ja tämä näkyy valitettavasti aina käyttäjälle asti.

Epäselvyydet sisällönhallinnassa heijastuvat ja vaikuttajavat ensisijaisesti yksittäisen käyttäjän mahdollisuuksiin käyttää sivustoa. Mikäli sivusto on alunperin huonosti suunniteltu, rakenne on epälooginen tai käyttöliittymä on käyttäjälle mahdoton hallita, ei sivusto palvele tarkoitustaa. Tällöin vika löytyy sivuston sisällönhallinnan organisoinnissa.

Jotta sivut olisivat sisällöltään, käyttöliittymältään, rakenteeltaan ja yleisilmeeltään selkeät, helposti lähestyttävät ja loogisesti rakennetut, vaatii se aina toimivaa sisällönhallintaa. Meneltelmiä, keinoja ja työkaluja tähän on monia, mutta ylläpitö lähtee aina henkilöresursseista, jotka työlle asetetaan. Sisältöä hallitsevien henkilöiden onkin ensisijaiset tärkeää ymmärtää sivujen tarkoitus sekä sisällön merkitys.

Artikkeli 4: Sisällönhallintajärjestelmä

Sisällönhallintaa voidaan tämänkin artikkelin mukaan suorittaa lukuisin eri menetelmin ja työkaluin, joista toiset vaativat enemmän teknistä osaamista, toiset järjestelmät jättävät enemmän tilaa itse sisällönhallinnalle.

Sen, mitä järjestelmää käytettään, ratkaissee jälleen henkilö, joka on asetettu vastuuseen sisällönhallinnasta. Jos hänellä on tarvittavat kyvyt sisältöjen tekniseenkin hallinnointiin, voi hän käyttää perusjulkaisujärjestelmää järeämpää hallintajärjestelmää. Lähinnä sisältöön keskittyvä hallitsija voi tyytyä erilaisiin ja suht helppokäyttöisiin julkaisujärjestelmiin. Mielestäni on hyvä, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja eritasoisille käyttäjille!

Artikkeli 5: Digimedia-ala vuonna 2008: suurimmat trendit Suomessa

ARtikkelissa on listattu kymmenen tärkeintä digi-media -alan tekemiseen ja kehitykseen vuonna 2008 vaikuttanutta tekijää. Yhtämieltä artikkelin kanssa olen siitä, että facebook -sivujen kaltaiset sosiaalisen median muodot todella vankistivat asemaansa viimevuonna ja samoin blogeista tuli entistä poliittisempia ja niitä käytettiin yhä useamman vaalikampanjoiden markkinointikanavina. Muutokset olivat mielestäni varsin huomattavia, suorastaa buumin omaisia.

Ilapäivälehtien asema suurimpina sivustoina on mielestäni kyseenalainen kehityssuunta, joka ei johdu yksinomaan verkon mahdollisuuksista. Tämä kertoo ehkä enemmänkin journalismin viihteellistymisestä ja painetun lehden statuksen laskusuhdanteesta...

Pelimarkkinoiden ja -yhteisöjen kasvu on mielestäni ollut useana vuonna nousussa, mutta nousu on ollut tasaista. Viime vuonna lanseerattiin yhä enemmän yhteisölliseen käyttöön tarkoitettuja pelejä, kuten guitar hero, joka on mielestäni parempi suunta, kuin pelottavan paljon pelialaa hallinnut väkivaltapelien genre.

Verkon ja digi-media -alan kehityssuunnat ovat johtaneet myös viranomaisten verkkojalkautumiseen. Mielestäni on erittäin tärkeää, että valvovat tahot ovat vihdoin ymmärtäneet lähestyä verkkomaailmaa ruohonjuuritasolla, sillä se on mielestäni ainoa oikea keino todella ymmärtää verkkomaailmaa ja sen nopeaa kehityskulkua. Jalkautuminen olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin. Näin myös erilaiset tietoyhteiskuntahankkeet, jotka nyt ovat usein sisällöltään olemattomia, mutta vievät suuria summin rahaa, olisivat mahdollisesti paremmin valvottuja ja tulokset todellisia.

Yhteenvetona artikkeleista todettakoon, että tieto oli opettavaista ja artikkelit sisälsivät jälleen aimoannoksen asioita, joita en olisi tietämättömänä osannut lainkaan huomioida osana sivuston suunnitteluprosessia. Tärkeitä huomioita kaikki, ja hyödyllistä tietoa, vaikka sitä ei sisällöntuottajana pääsisikään toteuttamaan. Ainakin mediakriittisyyttä tämänkaltainen tietoa on omiaan vankistamaan!