Ryhmätöiden antia

Viime luennolla kävimme läpi ryhmätyönä tehtyjä verkkosivuanalyysejä. Analyysien kohteiksi oli valikoitunut hyvinkin erityyppisiä sivustoja, mutta juuri tästä syystä nousi esiin monipuolisia näkökulmia ja mielenkiintoisia huomioita. Kohteita olivat Valio, Ruukki, UPM Kymmene, Provinssirock sekä Lappeenrannan kaupunki.

Yhteenvetona analyyseistä todettakoon, että niissä keskityttiin pitkälti sivujen rakenteeseen, ei niinkään sivujen tekstisisältöihin. Rakenteissa lähes kaikille tutkituille sivustoille oli ominaista hajanaisuus ja epälooginen tiedon jaotteleminen. Selkeimmin rakennetut sivut löytyivät analyysien perusteella teollisuuden edustajilta, joka on mielestäni yllättävä huomio, sillä esimerkiksi kaupungin sivut palvelevat huomattavasti laajempaa yleisöä ja vieläpä ihan arkipäiväisissä asioissa.

Kaupunkien sivut koetaan yleisestikin hyvin hankalasti lähestyttäviksi, mutta yhä useampi kaupunki panostaa ja kehittää uusia sähköisiä palveluratkaisuja. Juuri tästä syystä tulisi erityisesti kaupunkien ja kuntien kiinnittää huomioita internet-sivujensa rakenteisiin ja tottakai myös sisällöllisiin ratkaisuihin.

Miksi rakenne ei toimi?

Syy sivustojen ontuvaan rakenteeseen oli useimmiten tiedon paljous taikka tietojen liiallinen jaottelu. Kun tietoa on sivustolla liikaa, on sille vaikea rakentaa selkeätä rakennetta niin, että kaikki tietoa löytyisi suositellun kolmen-neljän klikkauksen takaa. Tällöin materiaali jätetään joko hallitsemattoman suuriksi sisältöelementeiksi taikka se jaotellaan edelleen pienempiin yksiköihin, joilloin sivuston rakenne laajenee, linkkiketjut pitenevät ja tiedon saatavuus hankaloituu.

Jos tieto joudutaan pilkkomaan pidemmälle kuin neljän "askeleen" päähän, on hyvä apu sivun selkeyttämisessä sivukartta. Ryhmien tarkastelussa olleilta sivuilta vain yhdestä kohteesta sivukartta jäi uupumaan. Sivukartan ohella hyvä vaihtoehto on haku-palvelu, mutta vain silloin, jos hakutoiminto kattaa vain kyseisen sivuston sisällön. Jos hakupalvelu etsii tietoa myös toisaalta verkosta, on siitä silloin enemmän haittaa kun hyötyä navigointiapua tietyllä sivulla etsittäessä.

Rakenteen toimittamuuteen vaikuttaa näkyvästi myös sivujen tekstisisällöt. Otsikointi ja sivuston elementtien nimeäminen ovat käyttäjän ensikosketus sivujen rakenteeseen. Harhaanjohtava otsikointi taikka epäselvä ohjeistus sivujen sisältöön antavat kävijälle negatiivisen kuvan sekä sivustosta että yrityksestä ja  käyttäjä voi huonoimmassa tapauksessa jopa poistua sivulta. Harhaanjohtavia tietopolkuja löytyi esimerkkisivustoilta selkeästi kolmesta kohteesta. Mielikuviksi näistä organisaatioista jäivät huolimattomuus, motivaation puute sekä  haluttomuus panostaa yrityksen "henkiseen" olemukseen - tärkeintä on hyvin pyörivä bisness ja raha.

Yritysten olisi kuitenkin syytä muistaa, että kasvavissa määrin verkkoon siirtyvien palveluiden myötä yhteisöjen sivustot ovat yhä tärkeämpi osa mainetta, imagoa ja yhteisön perusolemusta. Verkkosivusto on nykyään yksi yhteisöjen tärkeimmistä profiloinnin keinoista, johon vaikuttaa sekä sivustojen rakenne että etenkin sivustojen sisällöllinen anti.

Ja hyvää oli?

Tarkastelluista sivuista valtaosa antoi edustamastaan yhteisöstä juuri sellaisen mielikuvan, kuin yhteisöstä on muilla keinoin luotu. Esimerkiksi Valion sivut vankistivat mielikuvaa puhtaasta ja turvallisesta suomalaisesta elinkeinosta kun taas Lappeenrannen kaupungin sivujen sillisalaatti kertoo omaa kieltään hiljattain tehdystä kuntaliitoksesta.

Sivustojen visuaalinen ilme on paitsi keino luoda mielikuvia, se myös yhdistää yhteisön nykytilan menneeseen ja tulevaan. Sama pätee sivuston sisältöön, jos se on ammattitaidolla suunniteltu ja tehty. Kyse on yhteisön visioiden ja mission saattamisesta kävijän tietoisuuteen, keinona kokonaisvaltainen kerronnallisuus!

Hyvää sivustoilla oli myös eri kohderyhmien huomiointi sekä kohderyhmille suunnattujen palveluiden monipuolisuus. Useimmilla sivustoilla eri kohderyhmiin kuuluvien palvelut olivat eroteltu jo etusivulla, joka on erityisesti kaupunkien/kuntien sivustoilla mielestäni ainoa oikea ratkaisu. Teollisuusyritysten sivuilla jaottelu oli tehty aluksi karkeammin, ammattilaiset ja kuluttajat -tyyppisesti. Mielestäni tämäkin on ratkaisuna toimiva, sillä teollisuusyritysten kohderyhmistä valtaosa lukeutuu ammattilaisiin, jolloin tavalliset kuluttajat ovat kohderyhmänä huomattavasti pienempi ja helposti lähestyttävissä yhteisellä yläkäsitteellä.

Useimmilla sivustoilla omiksi kohderyhmikseen oli erotettu myös sijoittajat, mediat sekä työpaikoista kiinnostuneet. Sivustot palvelevat sijoittajia ja medioita omanlaisin tietopalveluin ja etenkin suuryritysten kannalta sijoittajapalveluiden tarjoaminen nettisivuilla on oleellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Organisaatio, joka ei tarjoa sijoittajapalveluita nettisivuillaan alkaa olla kehityksestä jälkeenjäänyt, sillä nykymarkkinoilla nopeat syövät hitaat (=informaatiolta vaaditaan reaaliaikaisuutta, etenkin sijoittajamarkkinoilla).

Työpaikoista kiinnostuneita palveltiin jo yhteisön etusivulla lähes jokaisessa tarkastelukohteessa. Kyseessä on paitsi markkinointikikka, myös keino vähentää työpaikoista kiinnostuneiden yhteydenottoja puhelimitse: niihin ei yhteisöillä ole juuri aikaa vastata. Mielestäni asiasta työpaikoista tiedottaminen kertoo myös yhteisöjen avoimuudesta.

Ja lopuksi pari sanaa sisällöistä

Tarksteltujen sivustojen sisällöt olivat suurelta osin tiedottavia, mutta toisaalta rajaa tiedottavan ja markkinoivan materiaalin välille on todella hankala vetää. Hyvä ja asiallinen tiedottaminen toimii yhtälailla yhteisön profiloinnin ja markkinoinnin välineenä kuin markkinoiviksi muotoillut sivustotkin. Sanoisinkin, että suurin osa sivuistoista on rakennettu tiedottavaan markkinointiajatteluun perustuen.

Mitä opin?

Opin ymmärtämään, kuinka tärkeä osa sivuston rakentamista suunnittelu todella on. Ontuva rakenne näkyy vaikuttaa automaattisesti sisältöön ja päinvastoin. Suunnitelijan tulisi aina asettua myös käyttäjän asemaan: kuinka palvelen kohdettani parhaiten? Sivustoa ja sen sisältöä suunniteltaessa mikään ei ole itsestäänselvää.