Arvon lukijat,

tässä blogissa kerron matkastani verkkotekstien maailmaan, jota teen opintojeni myötä Tekstin tuotto ja sivuston suunnittelu-kurssilla. Kurssi on osa yhteisöviestinnän opintojani ja oppikokonaisuus käynnistettiin perehtymällä erilaisiin blogeihin sekä blogeissa esiintyviin teksteihin.

Kurssin suorittamiseen kuuluu oppimispäiväkirjan pitäminen ja kun vaihtoehdoiksi annettiin tehdä päiväkirja joko blogina tai kirjoittaa se perinteisessä "essee" -muodossa, valitsin blogin.

Miksikö? Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat verkkotekstien tuottamiseen, joten miksi en kehittäisi taitojani tekemällä sitä, mitä kurssilla opiskellaan! Tekemällä sitä parhaiten oppii. Toisekseen, en ole aiemmin juuri blogeihin perehtynyt saatikka moista kirjoittanut, joten tämä on mahtava tilaisuus sisältäytyä blogiympäristöön myös bloggarin asemassa. Tällä tapaa koen saavani kurssista parhaan mahdollisen hyödyn sekä valtavan hyvät eväät verkkotekstien tuottamiseksi myös tulevaisuudessa.

Olen aiemmin vieraillut vain satunnaisesti muutamilla blogeilla, lähinnä ruokaan tai kierrätysvaatteisiin liittyvillä sivuilla. Kurssin ensimmäisellä luennolla tutustuimme poliitikkojen blogeihin, luimme artikkelin maailman vaikutusvaltaisimman naisbloggarin elämäntarinasta ja lisäksi saimme aikaa lukea blogeja oman mielenkiinnon mukaan. Ihmettelen, miksi en aiemmin ole blogiehin tutustunut, sillä luennoilla tähän käytettty parituntinen todella avarsi näkökulmiani niin verkkokirjoittamisen monipuolisuuteen kuin myös siihen, miten paljon ihmisillä on toisilleen annettavaa ja kerrottavaa! Koin heurekan.

Luennon myötä ymmärsin, kuinka vahva vaikuttamisen kanava blogi on ja kuinka valtavasti maailma tarjoaa tietoa yhden ihmisen välittämänä - omakohtaisten kokemusten kautta. Blogin pitäminen vaatii aiheesta ja aiheen henkilökohtaisuudesta riippuen rohkeutta, asiallisuutta sekä uskallusta. Omien ajatusten tuominen julkiseen tarkasteluun ja arvosteluun on kasvattavaa ja opettavaista. 

Olen aiemmin lähestynyt blogeja siinä uskossa, että ne ovat lähinnä kirjoittajansa päiväkirjamaisia kommentteja arkipäiväisyyksistä, mutta ne ovat paljon enemmän kuin mitä oletin: blogi on keino edustaa, tapa luoda ja ottaa tietty status, jakaa tietoa,taitoa ja osaamista, ottaa kantaa, vaikuttaa....blogi on viestintäkanava, jonka mahdollisuudet ovat lähes rajattomat! Puhutaan sosiaalisen median viestintäkentästä, jossa voi yksin tai vuorovaikutuksen kautta aikaansaada suuria asioita.

Nostan tässä kohtaa esiin myös yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden käsitteet. Viestinnän alalla käydään jatkuvasti keskustelua siitä, onko viestintä muuttumassa entistä yksilöidympään suuntaan vai onko se edelleen keino rakentaa yhteisyyttä. Päivän luento sai minut pohtimaan blogia molemmilta kanteilta: toisaalta blogi on jokaisen henkilökohtainen esiintymisareena, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsenäs, kertoa omista kokemuksistaan ja tuoda omat näkemyksensä toisten nähtäville. Mutta blogi on myös keino luoda yhteisöllisyyttä, sillä käsitykseni mukaan tiettyyn aihepiiriin tai alakulttuuriin kiintyneet bloggarit hakeutuvat kirjoituksineen kanssa-ajattelijoidensa suosimille forumeille.

Toisin sanoen, blogi on keino jakaa henkilökohtaista tieto-taitoa eteenpäin, tuottaa subjektiivista tietoa, josta muut voivat vuorovaikuttua. Blogista, bloggarista ja blogin aiheesta riippuen kirjoittaja edustaa itseään yksilönä, etsii ja luo yhteisöä ympärilleen tai edustaa jotakin tiettyä tahoa. Ollakko yksilöllinen vai yhteisöllinen, se on valinta, jonka jokainen kirjoittaja blogillaan ratkaisee.

Ymmärrän blogin nykyään erityisesti vaikuttamisen keinona vaikka toisaalta se on riskialtis ja kyseenalainen keino vaikuttaa. Voiko kukaan todella tietää, kirjoittavatko esimerkiksi tunnetut poliitikot blogejaan itse tai olenko minäkin todellisuudessa joku muu, kuin tässä kerron olevani? Blogit ovat toisin sanoen myös hyvin psykologinen ja filosofinenkin ilmiö.

Mistä bloggarit sitten voivat puhua? Listasin päivän luennolla muutamia ydinasioita, jotka kirjoittajan on hyvä huomioida. Ensinnä on otettava huomioon ympäristö sekä se, ketä blogilla oikein edustetaan. Toiseksi, nimellisen kirjoittajan on voitava seistä sanojensa takana, vaikka blogia todellisuudessa kirjoittaisikin joku muu. Kolmanneksi kirjasin kysymyksen, pitääkö väite "mitä enemmän valtaa ja statusta kirjoittajalla on, sitä enemmän kirjoittajalla on yhteiskunnallista vaikuttavutta" aina paikkansa? Tähän eräs luokkatoverini vastasi mielestäni hyvin toteamalla, että putkimieskin voi olla poliitikkoa uskottavampi ja vaikuttavampi henkilö, jos hän osaa esittää asiansa perusteellisesti hyvin perusteluin.

Mielestäni kommentti oli hyvä ja yhdyn mielipiteeseen. Kyse on ennenkaikkea siitä, kuinka hyvin tuntee ja tietää asiansa ja kuinka asettaa tietonsa ja ymmärryksensä toisten luettavaksi. Tähän löytyisi jälleen psykologiasta mielenkiintoisia teorioita!

Luennon päätteeksi pohdimme vielä pienryhmissä, milloin blogeista on hyötyä ja milloin haittaa jollekin tietylle yhteisölle. Hyötyä blogeista on silloin, kun kirjoittaja on hyvä ja häneltä syntyy hyviä tarinoita. Blogista on hyötyä, jos sillä on näkyvyytttä ja asia keskittyy nimenomaan edustettavaan yhteisöön. Hyötyä blogista on myös uudistumisaikeissa olevalle yhteisölle, yhteisön profiloitumisessa sekä henkilöitymisessä sekä keinona tavoittaa myös muut mediat. Blogin kautta yhteisöllä on mahdollisuus korjata virheellistä tietoa, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin sekä keino kääntää negatiivinen julkisuus hyödyksi.

Kirjoitusten tulee ehdottamasti olla asiallisia, sillä vääränlainen tieto ja tiedon ulosanti ovat yhteisölle haitaksi. Samoin asiattomat kommentit. Mielestäni kaikki yhteisön etuina ja haittoina listatut asiat pätevät myös jokaiseen yksittäiseen bloggariin, sillä jokainen henkilö edustaa tavalla tai toisella myös itseään, omaa "yritystään", joten nämä asiat on hyvä huomioida myös henkilökohtaista blogia pidettäessä.

Päivän luento tarjosi minulle todellisen herätyksen: innostuin blogeista toden teolla, ja tämän blogin lisäksi olen ryhtynyt pitämään myös toista blogia. Siinä keskityn avopuolisoni kanssa yhteistuumin kertomaan tulevan Interrail-matkamme suunnittelusta. Luennolla ymmärsin, että jokaisen ihmisen blogi ja elämäntarina on todella uniikki ja toisten kokemuksia lukemalla ja niihin perehtymällä voi elämästä oppia paljon sellaista, jota ei muuten ehkä omassa elämässä oppisi. Blogit ovat minulle siis keino inspiroitua ja ammentaa elämänkokemusta, kiehtovia tarinoita ja ennen kaikkea oppia uutta!

Vaikka blogeissa on omat riskinsä ja vaaransa, näen blogit sosiaalisen median edelläkävijöinä. On kuitenkin syytä muistaa harrastaa lähdekritiikkiä ja erityisesti nuorten keskuudessa on mediakasvatuksella yhä tärkeämpi rooli jo peruskasvatuksessa. Nuorille on mielestäni tärkeätä korostaa, että blogin pitäminen ei ole sama asia, kuin kirjoittaisi päiväkirjaa tai kertoisi kokemuksiaan facebookissa. Yleensäkin omista asioista internetin eri alustoilla kertomisessa on aina omat riskinsä, joilla voi olla pitkäkantoiset seuraamukset. Tämänkin asian sisäistin todenteolla vasta tämänpäiväisellä luennolla.

Summa summarum: Päivän luento oli todella mielenkiintoinen johdanto verkkokirjoittamiseen ja odotan lopultakin kurssilta yhtä mielenkiintoisia sisältöjä. Koen oppineeni ymmärtämään blogeja huomattavasti aiempaa monipuolisemmin, tarkastelemaan tekstejä kriittisesti sekä hahmottamaan blogikirjoittamisen haittoja sekä hyötyjä. Omia tekstejäni aion analysoidan kurssin puitteissa ja tarkoituksenani on ryhtyä myös aktiivisesti seuraamaan toisten blogeja - eikä pelkästää oman mielenkiinnon mukaan vaan myös yhteiskunnallisten vaikuttajien blogeja. Tämä siksi, että oppisin erilaisia kirjoittamisen käytäntöjä, keinoja sekä tyylejä sekä oppisin ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä monipuolisemmin.

Tämän blogin myötä toivon myös omien verkkokirjoittajataitojeni kehittyvän. Lisäksi mutta toivon antavani kirjoituksillani lukijoille pohtimisen aihetta. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa luentoa!