Noniin, nyt alkaa olla isot projektit paketissaan ja aikaa jää keskittyä meneillään oleviin kursseihin hieman syvemmin. Eli mennäkseni asiaan:

Edellisestä luennosta on päässyt vierähtämään monta päivää, mutta kirjasin ajatukseni ylös muistiinpanojeni oheen, joten siirrään ne nyt vain tähän blogiin.

Luennon aiheena oli analysoida eKarjala-portaalia (http://www.ekarjala.fi/) määrämittaisen analysointilomakkeen avulla. Meille ei etukäteen kerrottu, mistä on kyse tai miksi tehtävää tehdään, eikä asia myöskään täysin selvinnyt analyysiä tehtäessä....Peräänkuuluttaisin tämän kaltaisiin tehtäviin parempaa briiffausta sekä opettajalta että palautetta pyytäneeltä organisaatiolta. Selkeät perustelut analyysin tekemiseksi sekä tieto siitä, kuinka antamaamme palautetta todella hyödynnetään olisi ollut mukava tietää.

Tehtävän oli hyvä ja mielenkiintoinen opetustapaus, sillä kyseessä oli ymmärtämykseni mukaa EU-rahoituksella toteutettu hanke, josta kerättiin useilta eri käyttäjäryhmiltä palautetta. Meille tehtävä oli antoisa siksi, että se tukee hyvin kurssin sisältöä ja saimme (ensimmäistä kertaa..?) antaa palautetta viestinnän ammattilaisen näkökulmasta! Se oli mukava kokemus sekin.

Tehtävänantona toiminut palautelomake toimi erinomaisena esimerkkinä epäonnistuneesta kyselylomakkeesta, sillä tehtävänannot olivat todella epäselviä ja termien käyttö oli epäloogista: esimerkiksi ero portaalin pääsivun ja "alasivujen etusivujen" jäi toisinaan hyvinkin epäselväksi. Palautteen antaja ei välillä tiennyt, mistä osasto sivua palautetta pyydettiin.

Palautelomake on pituudeltaan neljä sivua ja palautetta annettiin "etsi tietoa"-tyyppisten tehtävien avulla. Kaikki tieto, jota palautelomakkeessa pyydettiin löytyi kyllä lopulta, mutta liian usein tiedon etsintään kului tuhottomasti aikaa ja moni ryhmäläisistä turhautuikin tehtävään. Ei kukaa jaksa etsiä tarvitsematonta tietoa vaikeaselkoiselta sivustolta, jos ei tehtävälle ole annettu kunnon perusteluja. Mutta itse koin tehtävän hauskana, toisinaan jopa koomisenakin, sillä tiedon etsintä tuntui välillä ylitsepääsemättömän vaikealta.

Analyysiä sivuston rakenteesta

Tehtävä oli opettavainen myös siksi, että harvoin tulee paneuduttua verkkosivustoon niinkin pitkän kaavan mukaan ja niinkin syvällisesti kuin edellisellä luennolla. Kun tiettyjä asioita oli "pakko" tarkastella, tuli eteen monia sellaisia asioita, joihin huomioita ei välttämättä muuten osaisi huomioida. Itse esimerkiksi huomasin, kuinka turhauttavaa on etsiä tietoa sivulta, jossa opastus on ontuvaa, sivukartta ei kuvasta sivun sisältöä kuin päällisin puolin ja lähes kaikki oleellinen tieto on kätketty useamman kuin kolmen klikkauksen päähän.

Tärkeätä on myös sivujen yhtenäinen visuaalinen ilme aina viimeistä sivukolkkaa myöden! eKarjala-portaali oli mielestäni vaikeakäyttöinen myös siksi, että portaalin etusivulla oli selkeä ja yhteinäinen visuaalinen ilme, jota on helppo hahmottaa mutta kun siirtyy pääsivulta vaikkapa palvelut-osion alasivustoille, ilme muuttuu ja käyttäjä hämmentyy, koska sivusto eroaa emosivustosta liian suuresti. Itse ainakin erehdyin välillä uskomaan, että olen eksynyt kokonaan pois eKarjala-portaalista, vaikka näin ei todellisuudessa ollut.

Sivuston kokonaisuutta leimasi hajanaisuus: palveluiden laajus aiheutti tietotulvan, tiedot oli epäselvästi jaoteltu kokonaisuuksiksi ja visuaalisuus ei toiminut sivustoa yhdistävänä tekijänä. Sivujen tekstisisällöt olivat usein lyhyitä, ingressityyppisiä johdatuksia tietoon, joka löytyi omalta alasivustoltaan tai lue lisää-linkkien takaa. Klikkausketjut venyivät tästä syystä ylipitkiksi ja turhautuminen tiedon saavuttamattomuuteen iski puolivälissä linkkipolkua. Sanoisinkin, että sivuston suunnittelijalle ei ole täysin selvää, mitä on intertekstuaalisuus tai kuinka sen tulisi tämänkaltaisilla sivustoilla toimia. Etenkin kun kyseessä on portaali-tyyppinen ratkaisu, joka toimii suuren tietomäärän yhteensovittajana, on erityisen tärkeätä ymmärtää asioiden ja tietojen intertekstuaalisia eli tekstienvälisiä viittaussuhteita!

Tämän tehtävän myötä ymmärsin itsekin, kuinka tietojen tulisi verkkosivustolla liittyä toisiinsa: tärkeätä on herättää käyttäjän mielenkiinto ja ylläpitää hänen tiedontarvettaan selkein (ei liian monimutkaisin, mutta ei myöskään liian valmiiksi pureskelluin) viittaussuhtein, jotta hän hyötyy ja hyödyntää sivustoa mahdollisimman monipuolisesti. Tyytyväinen asiakas on myös sivustonsuunnittelijalle merkki onnistuneesta suunnitteluprosessista.

Sivuston käyttöliittymä oli portaalin pääsivulla onnistunut ja helppo ymmärtää, mutta mitä edemmäs tietoa lähti hakemaan ja mitä kaummas itse portaalin pääsivusta joutui, sitä ontuvammaksi muuttui myös sivustojen havaittavuus ja ymmärrettävyys. Sivuston käyttö kun perustuu toimivan käyttöliittymän luomiin edellytyksiin: käyttäjän on osattava tulkita sivuston kuvallisia, sanallisia ja äänellisiä viestejä. Portaalin pääsivulla tämä toteutui, sillä visuaalisuus oli selkeä ja sanalliset viestit lyhyitä ja ytimekkäitä (tosin tietoa ei juurikaan ollut itse pääsivulla tarjolla). Alasivustoilla kuvalliset ja sanalliset viestit eivät aina toimineet yhteen, etenkään jos alasivustoja vertaa itse portaaliin, joten sivuston käyttöliittymä ei palvellut toivotulla tavalla.

Päättelyä

Monipuolinen ja ajattelemaan laittanut tehtävä jäi mieleeni opettavaisena kokemuksena. eKarjala-portaalissa on paljon potentiaalia, mutta kehitettävääkni tuntui löytyvän joka saralta. Toistaalta, jos sivusto olisi toiminut moitteettomasti jo tässä vaiheessa hanketta, olisi palautteen antaminen ollut hankalampaa ja sivuston analysointi merkityksettömämpää kuin nyt: sivusto on käsitykseni mukaan vasta testausvaiheessa, joten kaikki palaute on sivuston suunnitteljoille varmasti kullanarvoista.

Toivon, että antamamme palaute todella menee hyötykäyttöön ja portaalia kehitetään jatkossa entistä selkeämpään ja paremmin käyttäjiä palvelevaan suuntaan. Tällöin myöskään EU:lta tulleet rahat eivät mene hukkaan...