Huomenta!

Lisäilenpä tässä "aikani kuluksi" mietteitä luentomateriaalista, jonka kopion luokkatoverilta, koska en itse luennolle ehtinyt.

Eli luennolla perehdytiin tekstin tuottamiseen perusteisiin, käsikirjoitusprosessiin sekä rakenteen yleissuunnitteluun. Ohjeistus tekstin tuottamiseen on samaa, jota Anja Alasilta neuvoi opassaan "Verkkokirjoittajan käsikirja": tärkeintä on ydinajatuksen kristallisointi eli kiteyttäminen. Verkossa tekstin tiiviys, tekstille määritelty selkeä viestintätehtävä ja tuon tehtävän suunnitelmallinen täyttäminen tiiviissä paketissa ovat ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia. Miksikö? Siksi, että pitkät ja laveat tekstimassat eivät toimi ruudulta lukiessa ja mitä pidempi teksti on, sitä varmemmin sen intertekstuaalisuus kärsii ja verkon hyöty katoaa.

Jutun rakenteessa pätee samat neuvot kuin toimittajankin työssä. Otsikon on oltava myyvä ja sen tulee kertoa ydinasia. Ingressi on paikka myydä juttu lukijalle ja tämän jälkeen lukijaa houkutellaan eteenpäin koukuttavin väliotsikoin sekä onnistuneesti toteutetulla leipätekstillä. Leipätekstin rakenteeksi sopii hyvin uutisen perusmalli (kolmiomalli).

Mitä on tuottaminen?

Tuottamisella tarkoitetaan erilaisten sisältöjen muokkaamista juuri verkkopalveluihin sopivaksi. Muille medioille tehtyjä sisältöjä ei voi aivan suoraan siirtää verkkoon, sillä verkossa on huomattavasti muita medioita monipuolisemmat palvelut sisällön eri osien hyödyntämiseksi niin, että ne palvelee käyttäjää mahdollisimman kattavasti. Nämä ominaisuudet tulee tuottajan hallita ja osata hyödyntää!

Palveluiden hallitsemiseksi voi sisällöntuottaja käyttää käsirkirjoittamiseprosessin keinoja. Tärkeintä on taustamateriaaliin perehtyminen, synopsiksen eli sisältöjäsennyksen laatiminen, materiaalien kartoittaminen, rakenteen pohtiminen ja sen pohjalta ruutusuunnitelman teko ja lopuksi itse kirjoittaminen. Synopsikseen kuuluu paitsi sisällön jäsentely myös käyttöjärjestelmään perehtyminen ja kustannusarvio.

Käyttöjärjestelmä ja käyttöliittymä ovat yhtälailla tärkeitä asioita pohtia käyttäjän kannalta kuin sivustojen sisältökin: jos käyttöjärjestelmä ja -liittymä eivät ole kunnossa, ei sivusto palvele käyttäjän etuja ja täytä tämän tarpeita.

Rakenteen hahmottamiseksi voi jokainen sisällöntuottaja tehdä omat kaavionsa. Malleja on tarjolla useita, mutta jokainen tuottaja rakentakoon itselleen mieleisen hahmottamistavan. Tärkeintä on, että toteutusvaiheessa kaikki osapuolet ymmärtävät samoja kaavioita!

Summasummarum:

Tekstiä tuotettaessa kirjoittajan on tärkeätä ymmärtää verkon rajoitteet tekstin luettavuudelle ja mielenkiinnon ylläpitämiselle. Toistaalta sisällöntuoton näkökulmasta kirjoittajankin on osatta hyödyntää verkon monipuolisia keinoja tekstin elävöittämiseksi ja yhä enemmän myös hallittava muita mediatuottamisen muotoja, kuin kirjoittaminen. Tekstin tuottaja ei vain kirjoita, hän suunnittelee, tuottaa ja luo käyttäjälle elämyksiä, jotka hän tarjoaa toimivan sivurakenteen avulla mieleisinä ajatuskulkuina.

Mielestäni tämän luennon teoriapaketti tiivistää hyvin koko menneen kurssin peruspilarit.

Tässä lyhyesti oppimisiani:

• Opin ymmärtämään verkkoympäristöä paitsi tiedonhankintakanavana, myös monimediaisena "sosiaalitilana"
• Sisällöntuotto ei ole ainoastaa teksti-, kuva- tai multimediasisältöjen tekemistä. Se on ennenkaikkea käyttäjän palvelemista parhaalla mahdollisella suunnittelulla ja laadukkaalla lopputuotteella
• Verkkoteksteissä tärkeintä on kiteyttäminen sekä asioiden tiiviys, loogisuus ja interakiivisuus. Omia blogimerkintöjäni katsoessa on minulla ainakin kitetyttämisessä vielä opittavaa
• Opin käyttämään Google Sites- sekä Jooma-käyttöjärjestelmiä auttavasti. Näiden järjestelmien käyttöä tosin tulisi jatkaa, jotta nyt opitut perusteet eivät pääsisi ruostumaan
• Opin seuraamaan ja kirjoittamaan blogia, opin myös etsimään verkosta tietoa eri tavoin kuin ennen
• Ymmärrän, että verkko tarjoaa käyttäjälle paitsi tietoa ja monipuolisia itseilmaisun mahdollisuuksia, se tarjoaa myös elämyksiä
• Verkko on ympäristönä täynnä vaaroja, mutta vaarat ovat vältettävissä kun verkkoon suhtautuu kriittisesti ja itse noudattaa hyviä tapoja (-> netiketti)
• Opin ymmärtämään, kuinka tärkeässä roolissa itse sivuston suunnitteluprosessi on, jotta lopputuotteesta tulisi mahdollisimman toimiva
• Opin pitämään oppimispäiväkirjaa huomattavasti säännöllisemmin, mutta toisten blogien kommentointiin en tahtonut valitettavasti löytää aikaa

Oma arvioni kurssinumeroksi: 3,5 :D

Oikein hyvää kesää kaikille! Törmäillään.

Kurssin viimeinen opetussessio

Tämänpäivän luennolla kävimme alkuun läpi opettajalle antamaamme kurssipalautetta ja ryhmämme keskuudessa tuntui olevan varsin eriäviä mielipiteitä siitä, mikä kurssissa oli parasta, mikä hyvää, mikä huonoa ja mitä olisi voinut olla enemmältikin.

Omasta mielestäni kurssissa parasta olivat analyysi- ja ryhmätehtävät, joiden avulla ainakin itse ammensin todella paljon uusia näkökulmia sivuston suunnitteluun ja tekstin tuottoon. E-Karjala -portaalin arviointi toimi loistavasti varoittavana esimerkkinä kun taas ryhmätehtävä, jossa tuli kuvitteelliselle tai jo olemassa olevalle yhteisölle suunnitella sivusto ja sisältö, oli rakentava ja opettavainen perehtyminen itse kurssin ydinsisältöön.

Huonoja asioita en kurssista juuri löydä. Ehkäpä Jooma- ja Google-sites harjoituksille olisi voinut varata luennon tai pari vähemmän aikaa, mutta makuasia tämäkin. Kurssiin kuului luentojen ja tehtävien lisäksi myös referaatin teko Anja Alasillan opuksesta "Verkkokirjoittajan käsikirja", joka toimi hyvänä teoriapakettina käytännön kokeilun ja luentotehtävien ohessa.

Pari sanaa tämänpäiväisestä

Kävimme lyhyesti läpi viime luennolla luettavaksi saatua materiaali, tai lähinnä keskityimme artikkeliin digi-media -alan kehittymisestä. Mielestäni vuoden 2008 vahvuuksia tällä saralla on ehdottomasti kasvanut ymmärrys sosiaalista mediaa kohtaan (=jaetaan, tehdään yhdessä), verkkolehtien monipuolistuminen (tosin miinuksena journalismin alentunut laatu) sekä monipuoliset sisältöpalvelut, joita tosin tulisi valvoa huomattavasti tiukemmin. Vuoden 2008 ansioksi luen myös viranomaisten jalkautumisen eritoten internetin nuorisotyön pariin.

Itse käytin vuonna 2008 verkkoa pääasiassa yhteydenpidon ja tiedonhankinnan välineenä, vaikka innostuinkin kokeilemaan facebookia. Olen hieman hidas innostumaan tämänkaltaisista uutuuksista, ja yleensä uutuudenviehätys kestää yllä vain hetken. Käytän verkkoa edelleen pääasiassa asiatarkoituksiin.

Vuosi 2009, mitä se tuo tullessaan?

Luennolla nousi esiin monia hyviä pointteja kuten se, että kuluttajat alkavat hiljalleen ymmärtää ettei verkon pidä antaa hallita meitä vaan päinvastoin. Meidän tulisi käyttäjinä pystyä hallitsemaan verkkoa. Myös poliisivalvonnan povattiin lisääntyvän. Oma ehdotukseni tulevan vuoden kehitysnäkymiin oli mediakasvatuksen esiinnousu ja verkkolehtibisneksen kasvaminen yhä suurempaan rooliin.

Eräs kehitysnäkyvä voisi olla myös tekijänoikeudellisten asioiden kärjistyminen (kuten Pirate Bay -tapaus on jo osoittanut) mutta myös esimerkiksi sosiaalisen median parissa tapahtuvasta sisällöntuotosta ei juuri ole tietoa, kuka on vastuussa siitä, että tieto todella poistuu verkosta, jos käyttäjä niin haluaa.

Näillä eväin seuraava verkkomaailman kehityskulkua mielenkiinnolla.

Kurssin oppimisasiaa kirjaan vielä erilliseksi kirjoitukseksi.

Omatoimiluettavaa luennon sijaan

Päivän luennot korvattiin muutamalla nettiartikkelilla, jotka tuli omatoimisesti lukea luentojen sijaan. Myönnän heti, että en tekstejä tuolloin lukenut, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Seuraavassa lyhyesti mietteitä, joita tekstit herättivät.

Artikkeli 1: Hakukoneoptimointi (lähteenä wikipedia)

Hämmennyin heti alkuun siitä, että lähteenä on käytetty wikipediaa mutta hämmennys oli suurempi, kun siirryin itse tekstiin. En ole aiemmin edes osannut kuvitella, että hakukoneiden rooli on näin valtava osa verkkosivustoja ja sivuston suunnittelua! Ja kuinka pieniinkin asioihin hakukoneet kiinnittävät huomiota. Myös tieto siitä, että hakukoneoptimointi voi olla eettisesti epäilyttävää, oli mielestäni mielenkiintoinen informaatio.

Tämän artikkelin myötä ymmärsin myös sen, miksi Meduusa-festivaalin nettisivuille tarjottiin mahdollisuutta jopa kymmeneen eri lyhytosoitteeseen, eli erilaisiin tapahtuman sivulle johtaviin nimimääritelmiin (esim. Meduusa, Meduusa-festivali, Meduusa-tapahtuma jne.) : tarjouksessa oli kyse nimenomaan sivujen hakukoneoptimoinnista.

Allekirjoitan artikkelin ehdottaman näkökulman, jonka mukaan hakukoneoptimointi on merkittävä osa yritysten markkinointiviestintää. Siltä se todella vaikuttaa.

Artikkeli 2: Sisällöntuottajan opas hakukoneoptimointiin

"Optimoinnilla pyritään muokkaamaan sivut sellaisiksi, että ne saavat a) mahdollisimman paljon kävijöitä ja b) oikeanlaisia kävijöitä hakukoneiden kautta.

Tämä tehdään muokkaamalla sivuja sisäisesti niin sisällöllisesti kuin teknisesti. Lisäksi optimoinnilla pyritään vaikuttamaan muuhun verkkoympäristöön joko aktiivisesti tai passiivisesti siten, että omat sivut erottuvat muiden joukosta."

Mielestäni tähän kappaleeseen kitetyy hyvin hakukoneoptimoinnin idea. Kaikki lähtee artikkelin mukaan oleellisista avainsanoista ja siitä, että sisältö on suunniteltu selkeäksi, infomatiiviseksi ja napakaksi kokonaisuudeksi, jossa asian ytimiä ovat valitut avainsanat.

Mielestäni nämä ajatukset tukevat hyvin myös Anja Alasillan "Verkkokirjoittajan käsikirja" -teoksessa esittämää kiteyttämisen periaatetta. Kun osaa sisällöntuottaja osaa kiteyttää asiansa, kristallisoida pääkohdat ja tuottaa hyvää, selkeää ja napakkaa tekstisisältöä, ovat sivut todennäköisesti toimivat ja vieläpä käyttäjäystävälliset, tässä yhteydessä siis hakukoneoptimoinnille otolliset.

Artikkelissa korostetaan myäs linkkien toimivuutta, loogisuutta sekä niiden merkitystä hakukonoptimoinnin oleellisena lähteenä. Myös Alasilta korosti oppassaan, että lnkitykset ovat verkkosivujen olennaisin määrittäjä, joten niiden on toimittava moitteetta ja mahdollistettava käyttäjälle looginen, ymmärrettävä ja harhaanjohtamaton "reititys" läpi sivustojen. Linkit eivät saa eksyttää käyttäjää, eivätkä myöskään hakukoneita.

Artikkeli 3. www-sisällönhallinta

Sisällöhallinta tuntuu monella organisaatiolla olevan verkkosivujen suurin ongelma. Sisältöä tuotetaan toisinaan paljon, toisinaan tiuhaan, mutta tietoa ei osata sijoittaa sivuille muun jo olemassa olevan materiaalin yhteyteen. Läheskään aina ei myöskään ole selvää, kuka ja mikä taho vastaa sivujen sisällöhallinnasta ja tämä näkyy valitettavasti aina käyttäjälle asti.

Epäselvyydet sisällönhallinnassa heijastuvat ja vaikuttajavat ensisijaisesti yksittäisen käyttäjän mahdollisuuksiin käyttää sivustoa. Mikäli sivusto on alunperin huonosti suunniteltu, rakenne on epälooginen tai käyttöliittymä on käyttäjälle mahdoton hallita, ei sivusto palvele tarkoitustaa. Tällöin vika löytyy sivuston sisällönhallinnan organisoinnissa.

Jotta sivut olisivat sisällöltään, käyttöliittymältään, rakenteeltaan ja yleisilmeeltään selkeät, helposti lähestyttävät ja loogisesti rakennetut, vaatii se aina toimivaa sisällönhallintaa. Meneltelmiä, keinoja ja työkaluja tähän on monia, mutta ylläpitö lähtee aina henkilöresursseista, jotka työlle asetetaan. Sisältöä hallitsevien henkilöiden onkin ensisijaiset tärkeää ymmärtää sivujen tarkoitus sekä sisällön merkitys.

Artikkeli 4: Sisällönhallintajärjestelmä

Sisällönhallintaa voidaan tämänkin artikkelin mukaan suorittaa lukuisin eri menetelmin ja työkaluin, joista toiset vaativat enemmän teknistä osaamista, toiset järjestelmät jättävät enemmän tilaa itse sisällönhallinnalle.

Sen, mitä järjestelmää käytettään, ratkaissee jälleen henkilö, joka on asetettu vastuuseen sisällönhallinnasta. Jos hänellä on tarvittavat kyvyt sisältöjen tekniseenkin hallinnointiin, voi hän käyttää perusjulkaisujärjestelmää järeämpää hallintajärjestelmää. Lähinnä sisältöön keskittyvä hallitsija voi tyytyä erilaisiin ja suht helppokäyttöisiin julkaisujärjestelmiin. Mielestäni on hyvä, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja eritasoisille käyttäjille!

Artikkeli 5: Digimedia-ala vuonna 2008: suurimmat trendit Suomessa

ARtikkelissa on listattu kymmenen tärkeintä digi-media -alan tekemiseen ja kehitykseen vuonna 2008 vaikuttanutta tekijää. Yhtämieltä artikkelin kanssa olen siitä, että facebook -sivujen kaltaiset sosiaalisen median muodot todella vankistivat asemaansa viimevuonna ja samoin blogeista tuli entistä poliittisempia ja niitä käytettiin yhä useamman vaalikampanjoiden markkinointikanavina. Muutokset olivat mielestäni varsin huomattavia, suorastaa buumin omaisia.

Ilapäivälehtien asema suurimpina sivustoina on mielestäni kyseenalainen kehityssuunta, joka ei johdu yksinomaan verkon mahdollisuuksista. Tämä kertoo ehkä enemmänkin journalismin viihteellistymisestä ja painetun lehden statuksen laskusuhdanteesta...

Pelimarkkinoiden ja -yhteisöjen kasvu on mielestäni ollut useana vuonna nousussa, mutta nousu on ollut tasaista. Viime vuonna lanseerattiin yhä enemmän yhteisölliseen käyttöön tarkoitettuja pelejä, kuten guitar hero, joka on mielestäni parempi suunta, kuin pelottavan paljon pelialaa hallinnut väkivaltapelien genre.

Verkon ja digi-media -alan kehityssuunnat ovat johtaneet myös viranomaisten verkkojalkautumiseen. Mielestäni on erittäin tärkeää, että valvovat tahot ovat vihdoin ymmärtäneet lähestyä verkkomaailmaa ruohonjuuritasolla, sillä se on mielestäni ainoa oikea keino todella ymmärtää verkkomaailmaa ja sen nopeaa kehityskulkua. Jalkautuminen olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin. Näin myös erilaiset tietoyhteiskuntahankkeet, jotka nyt ovat usein sisällöltään olemattomia, mutta vievät suuria summin rahaa, olisivat mahdollisesti paremmin valvottuja ja tulokset todellisia.

Yhteenvetona artikkeleista todettakoon, että tieto oli opettavaista ja artikkelit sisälsivät jälleen aimoannoksen asioita, joita en olisi tietämättömänä osannut lainkaan huomioida osana sivuston suunnitteluprosessia. Tärkeitä huomioita kaikki, ja hyödyllistä tietoa, vaikka sitä ei sisällöntuottajana pääsisikään toteuttamaan. Ainakin mediakriittisyyttä tämänkaltainen tietoa on omiaan vankistamaan!

Aurinkoinen iltapäivä Joomlan kimpussa

Heti luennon kärkeen selvisi mielestäni tärkeä asia: verkkosivun osoitteessa etuliite http kertoo sen, että sivu on julkaistu osana maailmanlaajuista verkkoa. Tämä pätee siis Google Sites -järjestelmän avulla tehtyyn sivuun. Joomla toimii vain koulun sisäisessä verkossa ja tähän viittaa sivun osoitepalkissa näkyvä id-osoitte (-> kertoo sivun näkyvän vain rajatussa verkossa).

Jatkoin työskentelyä Google Sites -järjestelmän kimpussa, sillä mielestäni se antaa monipuolisemman kuvan verkkotyöskentelystä kuin Joomla-järjestelmä.

Joomlan kanssa otin tämän päivän luennolla suuren edistysaskeleen: sain liitettyä kaksi artikkeliani toisiinsa niin, että ne löytyvät päävalikosta yhden linkin alta. Tosin toinen artikkeli on pääartikkelin alisivu, mutta tärkeintä on, että kirjoituksen kulkevat yhtenä pakettina. Tämä on myös lukijaystävällisempi esitystapa kuin se, että kaikki saman kirjoittajan artikkelit ovat sekalaisessa järjestyksessä muiden kirjoittajien artikkeleiden kanssa päävalikossa. Nyt yhden kirjoittajan artikkelit on mahdollista lukea toistensa jatkeena. Hienoa!

Google Sites -sivustolle sain lisättyä kalenteritoiminnon, mutta en vielä saanut kalenterin tietoja muokattua. Mielestäni Googlen tarjoamat lisäpalvelut ovat monipuolisia ja niiden avulla sivustosta saa rakennettua hyvin pitkälti yksilöllisen kokonaisuuden. Ominaisuuksiin pitää tutustua ajan kanssa.

Luennon aikan käsitykseni sivukartan merkityksestä vankistui entisestään: kartta olisi ollut syytä tehdä jo ennen sivuston hahmottelu julkaisujärjestelmässä. Lähdin liikkeelle innokkaalla kokeilunhalulla ja muokkasin sivuja ilman selkeää kuvaa siitä, millaisen kokonaisuuden haluan sivustosta luoda. Nyt kun minulla on visio, on tehty työ osittain turhaa, sillä osa sivuston alasivujen ominaisuuksista on määriteltävä sivua luodessa. Toisin sanoen, joudun rakentamaan sivuston osittain uusiksi vain siksi, että suunnitteluvaiheeni jäi puolitiehen. Puollan sanontaa "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty".

Tästä kerrasta viisastuneena homma jatkuu jälleen ensi viikolla. Alan saada ajatuksen päästä kiinni ja koen kehittyneeni ensimmäisestä Joomla-luennosta lähtien pienin, mutta varmoin askelin. Kaikesta opitusta on varmasti hyötyä työelämässä, mutta ennenkaikkea koen hyötyneeni opeista itse!