<!-- /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:FI;} p {mso-margin-top-alt:auto; margin-right:0cm; mso-margin-bottom-alt:auto; margin-left:0cm; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman";} @page Section1 {size:612.0pt 792.0pt; margin:72.0pt 90.0pt 72.0pt 90.0pt; mso-header-margin:36.0pt; mso-footer-margin:36.0pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} -->

Tekstin tuotto ja sivuston suunnittelu-kurssi on edennyt kurssin kolmanteen luentoon. Aiheena käsittelimme kurssin perusteemoja: tekstin tuottoa, sivuston suunnittelua ja tekstiä osana sivuston suunnittelua.

Ominaispiirteitä

Lähestyimme luennon aihetta perehtymällä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta löytyvään teoriamateriaalin. Artikkeli oli perustavanlaatuinen ja yksinkertaistetusti perustietoa antava tietopaketti.

Tärkeimpinä ohjenuorina tuosta artikkelista kirjasin ylös hyvän sivuston ominaisuuksia sekä suunnitteluprosessin pääkohtia. Hyvän sivun ominaisuuksista loogisuus, selkeä ulkonäkö, tietojen oleellisuus sekä kohderyhmän huomiointi ovat jo viestinnän perusteista tuttuja asioita. Sisällön tuotto verkkosivuille ei nykyään enää juurikaan eroa päivittäisestä arkiviestinnästä eikä toisaalta markkinointiviestinnästäkään.

Hyvä sivusto tarjoaa uutisia suoraan yhteisöltä itseltään halutuille kohderyhmille. Kyseessä on ensikäden tietoa, jota media tai muu välikäsi ei ole suodattanut. Hyvinä työskentelymalleina sisällöntuottajan työssä toimivatkin journalistin ja tiedottajan tekstintuotosta tuttu kärkikolmiomalli sekä kill your darlings -periaate. Etenkin jos kyseessä on suuri organisaatio, on sivustoa suunniteltaessa ja sisältöä tuotettaessa kiinnittettävä huomiota siihen, mikä kaikki todella on merkittävää tietoa. Sivustosta ei kannata tehdä luoda liian laajaa, jolloin sen käytettävyys kärsii. Muodoiltaan internet-sivulle tuotettava teksti ei juuri poikkea journalistisista tai tiedottavista teksteistä, paitsi mahdollisesti pituudessa sekä tiedon ripeässä uusiutuvuudessa. Mutta koska jokaisella lehdelläkin on nykyään lähes poikkeuksetta omat verkkosivunsa, on uutisoinnin reaaliaikaisuus lähes itsestäänselvyys.

Yhteisön nettisivusto on myös erinomainen profiloinnin väline: sivusto luo organisaatiosta tiettyjä mielikuvia ja sivustolta saatava tieto on paitsi tiedotus- myös markkinointiluonteista yrityspromootiota. Koska sivustot luodaan pääasiassa tietoa tarjoamaan ja yrityskuvaa ylläpitämään, on sivuston sisältöä tärkeätä huoltaa. Osa sivuston sisällöstä on toki staattista eli pysyvää, mutta dynaaminen sisältö voi muuttua esim. uutisten myötä tiuhaankin tahtiin. Tärkeintä on, että sivusto on ajan tasalla ja sisältö mahdollisimman ajankohtaista. Jos sivusto on pitkään päivittämättä, jää yhteisöstä väistämättä epäpätevä kuva.

Internet, intranet ja ekstranet

Tämä termistö on tullut viimeistään opintojen myötä monelle meistä tutuksi. Termeinä juuri, mutta käsitteiden sisältöön ei aiemmin ole pahemmin puututtu. Mitäpä eroa niillä siis on? Internet on ensisijaisesti yhteisön ulkoisen viestinnän väline, intranet toimii sisäisen viestinnän kanavana ja ekstranet palvelee yhteisön sidosryhmiä. Internet on nykyään osa jokaisen arkipäivää, mutta kuinka moni meistä vierailee päivittäin myös eri yhteisöjen ekstranetissä? Esimerkiksi laskun maksu internetpankissa on luokiteltavissa ekstarnet –palveluksi: palvelu vaatii rekisteröitymistä ja rekisteröitymisen jälkeen käytettävissä ovat tietyt sidosryhmäpalvelut. Tosin pankin palvelut ovat jokaiselle henkilökohtaiset, mutta lähtökohtaisesti jokainen asiakas kuluu johonkin kohderyhmään. Kuulumme siis lähes huomaamatta myös kattavaan ekstranettien verkostoon!

Intranet on niin ikään arkipäivän apuväline. Tai olisi, jos yhteisöt osaisivat hyödyntää intranetin mahtavaa potentiaalia. Koulumme oma intranet on valitettavasti kömpelö esimerkki yhteisön sisäinen viestinnän järjestämisestä: tietoa ja ”oheissälää” on paljon, ja paljouteenpa palveluiden potentiaali kompastuukin. Sisältö tulisi järkeistää, muokata helppokäyttöiseksi ja käyttöliittymääkin voisi kohentaa. Nyt koulumme intranet on sekalainen kasa kaikenlaista tietoa, josta on vaikea löytää etsimäänsä. Parhaimmillaan se voisi olla selkeällä hierarkialla rakennettu tietopankki, josta opiskelijat löytäisivät tarvitsemansa tiedon vain muutamalla klikkauksella. Muutamilla pienillä parannuksilla palvelu hyödyttäisi huomattavasti suurempaa käyttäjäjoukkoa kuin tällä hetkellä.

Mahdollisuudet vs. ongelmat

Verkkoviestintää voi luonnehtia mahdollisuuksien kimaraksi. Verkko on paitsi keino välittää perinteistä teksti-informaatiota, se on myös keino monimediaiseen vuorovaikutukseen vastaanottajan kanssa. Puhutaan sosiaalisen median maihinnoususta, jossa lähettäjän ja vastaanottajan suhde on ”kiertävä”, vuoroa vaihtava. Mielestäni tämä on verkon etu, vaikka tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa (liiallinen sanavapaus jne.). Mahdollisuuksia ovat myös globaalius, reaaliaikaisuus sekä rajaton tila ja aika, joista reaaliaikaisuus voi toisaalta koitua myös ongelmaksi. Etenkin sisällöntuottajan kohdalla voi reaaliaikaisuus ja kohderyhmien suunnaton tiedonjano johtaa kiireeseen ja edelleen puolihuolimattomaan tiedontarjontaan. Virheitä sattuu kaikille, mutta maailmanlaajuisessa verkossa ne voivat olla kohtalokkaita.

Ongelmista olennaisimpina nostan esiin tunnettuuden, käytön hallittavuuden sekä sisältöjen rakenteen. Myös integroidun logistiikan puute nousi luennolla esiin. Sivustoa suunniteltaessa on niin teknisen kuin sisältöäkin tuottavan tekijän asetuttava käyttäjän asemaan sekä pohdittava, onko sivuston ensisijainen tehtävä informatiivinen vai markkinoinnillinen. Kun on määritelty oletetun käyttäjän tarpeet ja profiili, voidaan sisältö ja sivuston rakenne suunnitella hänelle määritettyjä tarpeita parhaiten tyydyttäviksi. Tyytyväinen asiakas on yhteisölle arvokas markkinoija! Mutta tyytyväinen asiakas yksi ei riitä: yhteisön on kyettävä valvomaan sivustojensa toimintaa ja käyttöä sekä luotava vastaanottajille mahdollisimman helpporakenteinen, hyvin toimiva ja yhtenäisin sovelluksin toteutettu nettisivusto. Sivuston säännöllinen ylläpitäminen, sisällön luontevuus ja yhteisökuvaan luontevasti istuva tietosisältö ovat tekstin tuottajan ja sivuston suunnittelijan yhteistyön hedelmiä, joita käyttäjä voi tiedonnälkäänsä poimia.

Ja käteen jäi…

Luennon aikana opin ymmärtämään, että verkossa viestiminen ei ole ainoastaan pilkulleen viilattua tekstiä toimivassa verkkoympäristössä, vaan se on teknisten, visuaalisten ja verbaalisten osiensa summa, jotka tekstintuottajan tulee työssään huomioida. Jos esimerkiksi sivuston käyttöliittymä on epälooginen, voi tekstintuottaja opastaa käyttäjää opastekstein. Oma tekstilajinsa tämäkin.

Sivustoa suunniteltaessa on sekä sivuston että sisällön tuottajien huomioitava sivuston kohderyhmä myös teknisten edellytysten näkökulmasta. Tekstin tuotto ja sivuston suunnittelu kulkevat käsi kädessä jokaisessa sivuston toteuttamisen vaiheessa.