Lisäilenpä tässä "aikani kuluksi" mietteitä luentomateriaalista, jonka kopion luokkatoverilta, koska en itse luennolle ehtinyt.
Eli luennolla perehdytiin tekstin tuottamiseen perusteisiin, käsikirjoitusprosessiin sekä rakenteen yleissuunnitteluun. Ohjeistus tekstin tuottamiseen on samaa, jota Anja Alasilta neuvoi opassaan "Verkkokirjoittajan käsikirja": tärkeintä on ydinajatuksen kristallisointi eli kiteyttäminen. Verkossa tekstin tiiviys, tekstille määritelty selkeä viestintätehtävä ja tuon tehtävän suunnitelmallinen täyttäminen tiiviissä paketissa ovat ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia. Miksikö? Siksi, että pitkät ja laveat tekstimassat eivät toimi ruudulta lukiessa ja mitä pidempi teksti on, sitä varmemmin sen intertekstuaalisuus kärsii ja verkon hyöty katoaa.
Jutun rakenteessa pätee samat neuvot kuin toimittajankin työssä. Otsikon on oltava myyvä ja sen tulee kertoa ydinasia. Ingressi on paikka myydä juttu lukijalle ja tämän jälkeen lukijaa houkutellaan eteenpäin koukuttavin väliotsikoin sekä onnistuneesti toteutetulla leipätekstillä. Leipätekstin rakenteeksi sopii hyvin uutisen perusmalli (kolmiomalli).
Mitä on tuottaminen?
Tuottamisella tarkoitetaan erilaisten sisältöjen muokkaamista juuri verkkopalveluihin sopivaksi. Muille medioille tehtyjä sisältöjä ei voi aivan suoraan siirtää verkkoon, sillä verkossa on huomattavasti muita medioita monipuolisemmat palvelut sisällön eri osien hyödyntämiseksi niin, että ne palvelee käyttäjää mahdollisimman kattavasti. Nämä ominaisuudet tulee tuottajan hallita ja osata hyödyntää!
Palveluiden hallitsemiseksi voi sisällöntuottaja käyttää käsirkirjoittamiseprosessin keinoja. Tärkeintä on taustamateriaaliin perehtyminen, synopsiksen eli sisältöjäsennyksen laatiminen, materiaalien kartoittaminen, rakenteen pohtiminen ja sen pohjalta ruutusuunnitelman teko ja lopuksi itse kirjoittaminen. Synopsikseen kuuluu paitsi sisällön jäsentely myös käyttöjärjestelmään perehtyminen ja kustannusarvio.
Käyttöjärjestelmä ja käyttöliittymä ovat yhtälailla tärkeitä asioita pohtia käyttäjän kannalta kuin sivustojen sisältökin: jos käyttöjärjestelmä ja -liittymä eivät ole kunnossa, ei sivusto palvele käyttäjän etuja ja täytä tämän tarpeita.
Rakenteen hahmottamiseksi voi jokainen sisällöntuottaja tehdä omat kaavionsa. Malleja on tarjolla useita, mutta jokainen tuottaja rakentakoon itselleen mieleisen hahmottamistavan. Tärkeintä on, että toteutusvaiheessa kaikki osapuolet ymmärtävät samoja kaavioita!
Summasummarum:
Tekstiä tuotettaessa kirjoittajan on tärkeätä ymmärtää verkon rajoitteet tekstin luettavuudelle ja mielenkiinnon ylläpitämiselle. Toistaalta sisällöntuoton näkökulmasta kirjoittajankin on osatta hyödyntää verkon monipuolisia keinoja tekstin elävöittämiseksi ja yhä enemmän myös hallittava muita mediatuottamisen muotoja, kuin kirjoittaminen. Tekstin tuottaja ei vain kirjoita, hän suunnittelee, tuottaa ja luo käyttäjälle elämyksiä, jotka hän tarjoaa toimivan sivurakenteen avulla mieleisinä ajatuskulkuina.
Mielestäni tämän luennon teoriapaketti tiivistää hyvin koko menneen kurssin peruspilarit.
]]>Oma arvioni kurssinumeroksi: 3,5 :D
Oikein hyvää kesää kaikille! Törmäillään.
]]>Tämänpäivän luennolla kävimme alkuun läpi opettajalle antamaamme kurssipalautetta ja ryhmämme keskuudessa tuntui olevan varsin eriäviä mielipiteitä siitä, mikä kurssissa oli parasta, mikä hyvää, mikä huonoa ja mitä olisi voinut olla enemmältikin.
Omasta mielestäni kurssissa parasta olivat analyysi- ja ryhmätehtävät, joiden avulla ainakin itse ammensin todella paljon uusia näkökulmia sivuston suunnitteluun ja tekstin tuottoon. E-Karjala -portaalin arviointi toimi loistavasti varoittavana esimerkkinä kun taas ryhmätehtävä, jossa tuli kuvitteelliselle tai jo olemassa olevalle yhteisölle suunnitella sivusto ja sisältö, oli rakentava ja opettavainen perehtyminen itse kurssin ydinsisältöön.
Huonoja asioita en kurssista juuri löydä. Ehkäpä Jooma- ja Google-sites harjoituksille olisi voinut varata luennon tai pari vähemmän aikaa, mutta makuasia tämäkin. Kurssiin kuului luentojen ja tehtävien lisäksi myös referaatin teko Anja Alasillan opuksesta "Verkkokirjoittajan käsikirja", joka toimi hyvänä teoriapakettina käytännön kokeilun ja luentotehtävien ohessa.
Pari sanaa tämänpäiväisestä
Kävimme lyhyesti läpi viime luennolla luettavaksi saatua materiaali, tai lähinnä keskityimme artikkeliin digi-media -alan kehittymisestä. Mielestäni vuoden 2008 vahvuuksia tällä saralla on ehdottomasti kasvanut ymmärrys sosiaalista mediaa kohtaan (=jaetaan, tehdään yhdessä), verkkolehtien monipuolistuminen (tosin miinuksena journalismin alentunut laatu) sekä monipuoliset sisältöpalvelut, joita tosin tulisi valvoa huomattavasti tiukemmin. Vuoden 2008 ansioksi luen myös viranomaisten jalkautumisen eritoten internetin nuorisotyön pariin.
Itse käytin vuonna 2008 verkkoa pääasiassa yhteydenpidon ja tiedonhankinnan välineenä, vaikka innostuinkin kokeilemaan facebookia. Olen hieman hidas innostumaan tämänkaltaisista uutuuksista, ja yleensä uutuudenviehätys kestää yllä vain hetken. Käytän verkkoa edelleen pääasiassa asiatarkoituksiin.
Vuosi 2009, mitä se tuo tullessaan?
Luennolla nousi esiin monia hyviä pointteja kuten se, että kuluttajat alkavat hiljalleen ymmärtää ettei verkon pidä antaa hallita meitä vaan päinvastoin. Meidän tulisi käyttäjinä pystyä hallitsemaan verkkoa. Myös poliisivalvonnan povattiin lisääntyvän. Oma ehdotukseni tulevan vuoden kehitysnäkymiin oli mediakasvatuksen esiinnousu ja verkkolehtibisneksen kasvaminen yhä suurempaan rooliin.
Eräs kehitysnäkyvä voisi olla myös tekijänoikeudellisten asioiden kärjistyminen (kuten Pirate Bay -tapaus on jo osoittanut) mutta myös esimerkiksi sosiaalisen median parissa tapahtuvasta sisällöntuotosta ei juuri ole tietoa, kuka on vastuussa siitä, että tieto todella poistuu verkosta, jos käyttäjä niin haluaa.
Näillä eväin seuraava verkkomaailman kehityskulkua mielenkiinnolla.
Kurssin oppimisasiaa kirjaan vielä erilliseksi kirjoitukseksi.
]]>Päivän luennot korvattiin muutamalla nettiartikkelilla, jotka tuli omatoimisesti lukea luentojen sijaan. Myönnän heti, että en tekstejä tuolloin lukenut, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Seuraavassa lyhyesti mietteitä, joita tekstit herättivät.
Artikkeli 1: Hakukoneoptimointi (lähteenä wikipedia)
Hämmennyin heti alkuun siitä, että lähteenä on käytetty wikipediaa mutta hämmennys oli suurempi, kun siirryin itse tekstiin. En ole aiemmin edes osannut kuvitella, että hakukoneiden rooli on näin valtava osa verkkosivustoja ja sivuston suunnittelua! Ja kuinka pieniinkin asioihin hakukoneet kiinnittävät huomiota. Myös tieto siitä, että hakukoneoptimointi voi olla eettisesti epäilyttävää, oli mielestäni mielenkiintoinen informaatio.
Tämän artikkelin myötä ymmärsin myös sen, miksi Meduusa-festivaalin nettisivuille tarjottiin mahdollisuutta jopa kymmeneen eri lyhytosoitteeseen, eli erilaisiin tapahtuman sivulle johtaviin nimimääritelmiin (esim. Meduusa, Meduusa-festivali, Meduusa-tapahtuma jne.) : tarjouksessa oli kyse nimenomaan sivujen hakukoneoptimoinnista.
Allekirjoitan artikkelin ehdottaman näkökulman, jonka mukaan hakukoneoptimointi on merkittävä osa yritysten markkinointiviestintää. Siltä se todella vaikuttaa.
Artikkeli 2: Sisällöntuottajan opas hakukoneoptimointiin
"Optimoinnilla pyritään muokkaamaan sivut sellaisiksi, että ne saavat a) mahdollisimman paljon kävijöitä ja b) oikeanlaisia kävijöitä hakukoneiden kautta.
Tämä tehdään muokkaamalla sivuja sisäisesti niin sisällöllisesti kuin teknisesti. Lisäksi optimoinnilla pyritään vaikuttamaan muuhun verkkoympäristöön joko aktiivisesti tai passiivisesti siten, että omat sivut erottuvat muiden joukosta."
Mielestäni tähän kappaleeseen kitetyy hyvin hakukoneoptimoinnin idea. Kaikki lähtee artikkelin mukaan oleellisista avainsanoista ja siitä, että sisältö on suunniteltu selkeäksi, infomatiiviseksi ja napakaksi kokonaisuudeksi, jossa asian ytimiä ovat valitut avainsanat.
Mielestäni nämä ajatukset tukevat hyvin myös Anja Alasillan "Verkkokirjoittajan käsikirja" -teoksessa esittämää kiteyttämisen periaatetta. Kun osaa sisällöntuottaja osaa kiteyttää asiansa, kristallisoida pääkohdat ja tuottaa hyvää, selkeää ja napakkaa tekstisisältöä, ovat sivut todennäköisesti toimivat ja vieläpä käyttäjäystävälliset, tässä yhteydessä siis hakukoneoptimoinnille otolliset.
Artikkelissa korostetaan myäs linkkien toimivuutta, loogisuutta sekä niiden merkitystä hakukonoptimoinnin oleellisena lähteenä. Myös Alasilta korosti oppassaan, että lnkitykset ovat verkkosivujen olennaisin määrittäjä, joten niiden on toimittava moitteetta ja mahdollistettava käyttäjälle looginen, ymmärrettävä ja harhaanjohtamaton "reititys" läpi sivustojen. Linkit eivät saa eksyttää käyttäjää, eivätkä myöskään hakukoneita.
Artikkeli 3. www-sisällönhallinta
Sisällöhallinta tuntuu monella organisaatiolla olevan verkkosivujen suurin ongelma. Sisältöä tuotetaan toisinaan paljon, toisinaan tiuhaan, mutta tietoa ei osata sijoittaa sivuille muun jo olemassa olevan materiaalin yhteyteen. Läheskään aina ei myöskään ole selvää, kuka ja mikä taho vastaa sivujen sisällöhallinnasta ja tämä näkyy valitettavasti aina käyttäjälle asti.
Epäselvyydet sisällönhallinnassa heijastuvat ja vaikuttajavat ensisijaisesti yksittäisen käyttäjän mahdollisuuksiin käyttää sivustoa. Mikäli sivusto on alunperin huonosti suunniteltu, rakenne on epälooginen tai käyttöliittymä on käyttäjälle mahdoton hallita, ei sivusto palvele tarkoitustaa. Tällöin vika löytyy sivuston sisällönhallinnan organisoinnissa.
Jotta sivut olisivat sisällöltään, käyttöliittymältään, rakenteeltaan ja yleisilmeeltään selkeät, helposti lähestyttävät ja loogisesti rakennetut, vaatii se aina toimivaa sisällönhallintaa. Meneltelmiä, keinoja ja työkaluja tähän on monia, mutta ylläpitö lähtee aina henkilöresursseista, jotka työlle asetetaan. Sisältöä hallitsevien henkilöiden onkin ensisijaiset tärkeää ymmärtää sivujen tarkoitus sekä sisällön merkitys.
Artikkeli 4: Sisällönhallintajärjestelmä
Sisällönhallintaa voidaan tämänkin artikkelin mukaan suorittaa lukuisin eri menetelmin ja työkaluin, joista toiset vaativat enemmän teknistä osaamista, toiset järjestelmät jättävät enemmän tilaa itse sisällönhallinnalle.
Sen, mitä järjestelmää käytettään, ratkaissee jälleen henkilö, joka on asetettu vastuuseen sisällönhallinnasta. Jos hänellä on tarvittavat kyvyt sisältöjen tekniseenkin hallinnointiin, voi hän käyttää perusjulkaisujärjestelmää järeämpää hallintajärjestelmää. Lähinnä sisältöön keskittyvä hallitsija voi tyytyä erilaisiin ja suht helppokäyttöisiin julkaisujärjestelmiin. Mielestäni on hyvä, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja eritasoisille käyttäjille!
Artikkeli 5: Digimedia-ala vuonna 2008: suurimmat trendit Suomessa
ARtikkelissa on listattu kymmenen tärkeintä digi-media -alan tekemiseen ja kehitykseen vuonna 2008 vaikuttanutta tekijää. Yhtämieltä artikkelin kanssa olen siitä, että facebook -sivujen kaltaiset sosiaalisen median muodot todella vankistivat asemaansa viimevuonna ja samoin blogeista tuli entistä poliittisempia ja niitä käytettiin yhä useamman vaalikampanjoiden markkinointikanavina. Muutokset olivat mielestäni varsin huomattavia, suorastaa buumin omaisia.
Ilapäivälehtien asema suurimpina sivustoina on mielestäni kyseenalainen kehityssuunta, joka ei johdu yksinomaan verkon mahdollisuuksista. Tämä kertoo ehkä enemmänkin journalismin viihteellistymisestä ja painetun lehden statuksen laskusuhdanteesta...
Pelimarkkinoiden ja -yhteisöjen kasvu on mielestäni ollut useana vuonna nousussa, mutta nousu on ollut tasaista. Viime vuonna lanseerattiin yhä enemmän yhteisölliseen käyttöön tarkoitettuja pelejä, kuten guitar hero, joka on mielestäni parempi suunta, kuin pelottavan paljon pelialaa hallinnut väkivaltapelien genre.
Verkon ja digi-media -alan kehityssuunnat ovat johtaneet myös viranomaisten verkkojalkautumiseen. Mielestäni on erittäin tärkeää, että valvovat tahot ovat vihdoin ymmärtäneet lähestyä verkkomaailmaa ruohonjuuritasolla, sillä se on mielestäni ainoa oikea keino todella ymmärtää verkkomaailmaa ja sen nopeaa kehityskulkua. Jalkautuminen olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin. Näin myös erilaiset tietoyhteiskuntahankkeet, jotka nyt ovat usein sisällöltään olemattomia, mutta vievät suuria summin rahaa, olisivat mahdollisesti paremmin valvottuja ja tulokset todellisia.
Yhteenvetona artikkeleista todettakoon, että tieto oli opettavaista ja artikkelit sisälsivät jälleen aimoannoksen asioita, joita en olisi tietämättömänä osannut lainkaan huomioida osana sivuston suunnitteluprosessia. Tärkeitä huomioita kaikki, ja hyödyllistä tietoa, vaikka sitä ei sisällöntuottajana pääsisikään toteuttamaan. Ainakin mediakriittisyyttä tämänkaltainen tietoa on omiaan vankistamaan!
]]>Heti luennon kärkeen selvisi mielestäni tärkeä asia: verkkosivun osoitteessa etuliite http kertoo sen, että sivu on julkaistu osana maailmanlaajuista verkkoa. Tämä pätee siis Google Sites -järjestelmän avulla tehtyyn sivuun. Joomla toimii vain koulun sisäisessä verkossa ja tähän viittaa sivun osoitepalkissa näkyvä id-osoitte (-> kertoo sivun näkyvän vain rajatussa verkossa).
Jatkoin työskentelyä Google Sites -järjestelmän kimpussa, sillä mielestäni se antaa monipuolisemman kuvan verkkotyöskentelystä kuin Joomla-järjestelmä.
Joomlan kanssa otin tämän päivän luennolla suuren edistysaskeleen: sain liitettyä kaksi artikkeliani toisiinsa niin, että ne löytyvät päävalikosta yhden linkin alta. Tosin toinen artikkeli on pääartikkelin alisivu, mutta tärkeintä on, että kirjoituksen kulkevat yhtenä pakettina. Tämä on myös lukijaystävällisempi esitystapa kuin se, että kaikki saman kirjoittajan artikkelit ovat sekalaisessa järjestyksessä muiden kirjoittajien artikkeleiden kanssa päävalikossa. Nyt yhden kirjoittajan artikkelit on mahdollista lukea toistensa jatkeena. Hienoa!
Google Sites -sivustolle sain lisättyä kalenteritoiminnon, mutta en vielä saanut kalenterin tietoja muokattua. Mielestäni Googlen tarjoamat lisäpalvelut ovat monipuolisia ja niiden avulla sivustosta saa rakennettua hyvin pitkälti yksilöllisen kokonaisuuden. Ominaisuuksiin pitää tutustua ajan kanssa.
Luennon aikan käsitykseni sivukartan merkityksestä vankistui entisestään: kartta olisi ollut syytä tehdä jo ennen sivuston hahmottelu julkaisujärjestelmässä. Lähdin liikkeelle innokkaalla kokeilunhalulla ja muokkasin sivuja ilman selkeää kuvaa siitä, millaisen kokonaisuuden haluan sivustosta luoda. Nyt kun minulla on visio, on tehty työ osittain turhaa, sillä osa sivuston alasivujen ominaisuuksista on määriteltävä sivua luodessa. Toisin sanoen, joudun rakentamaan sivuston osittain uusiksi vain siksi, että suunnitteluvaiheeni jäi puolitiehen. Puollan sanontaa "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty".
Tästä kerrasta viisastuneena homma jatkuu jälleen ensi viikolla. Alan saada ajatuksen päästä kiinni ja koen kehittyneeni ensimmäisestä Joomla-luennosta lähtien pienin, mutta varmoin askelin. Kaikesta opitusta on varmasti hyötyä työelämässä, mutta ennenkaikkea koen hyötyneeni opeista itse!
]]>Tänään jatkoimme Joomla- ja Google Sites -julkaisujärjestelmiin tutustumista omatoimisesti. Pari tuntia takana ja paljon on jälleen opittu.
Tältä istumalta tuntuu, että Googlen palvelu on itselle tutumpi ja luontevampi järjestelmä käyttää. Palvelu on selkeä ja yksinkertainen, parasta ovat suomenkieliset ohjeistukset. Joomlan hankaluus piilee osin siinä, että palvelu on englanninkielinen: en oikein hallitse alan termistöä, joten ohjeistakaan ei aina ole apua.
Joomlasta en edelleenkän ole löytänyt mahdollisuutta oman alasivuston rakentamiseksi, mutta Googlesssa tämä toive täyttyy automaattisesti: sivusto on jokaisen oma, alusta alkaen. On miellyttävämpää rakentaa ja tuottaa verkkosisältöä, kun tietää, että julkaisupalvelu on henkilökohtainen. Vain minä pystyn muokkaamaan sivustojen sisältöä. Näin sivuille saa myös huomattaasti persoonallisemman otteen.
Hahmottelin työn alla olevalle Google-sivustolle sisältökarttaa ja huomasin, että sen avulla on työn tekeminen huomattavasti loogisempaa. Kartta on hyvä apu sekä tekstin tuottoon että kokonaisuuden hahmottamiseen: kuinka sivuston eri elementit on järkevä liittää yhteen ja miten ne palvelevat lukijaa parhaiten. Aiemmat materiaalit tulisi nyt vain saada järkevästi järjesteltyä ja navigointi toimivaksi, kuten sivukarttaan olen hahmotellut.
Joomlassa en sivukartta-ideaani osaa ainakaan vielä toteuttaa, sillä osaan lisätä järjestelmään vasta yksittäisen artikkelin. Nämä yksittäiset artikkeli liittyyvät automaattisesti muiden meidän luokkalaisten kirjoittamien artikkeleiden jatkoksi samaan main menu -valikkoon. Mielestäni järjestelmää ja sen käyttöä olisi helpompi hahmottaa, jos jokaisella olisi mahdollisuus rakentaa yhteiselle Peurat-julkaisualustalle oma alasivunsa.
Googlen ja Joomlan erona on myös sivuston visuaalisuus. Joomla-alustalla ei ole mahdollisuutta muokata sivuston graafista ilmettä ja Googlenkin palvelussa mahdollisuudet ovat rajalliset. Google tarjoaa valmiita sivupohjia, mutta niidenkin avulla saa käyttäjä sivulleen persoonallisuutta. Lisäksi Googlen palvelussa on hauskoja lisäelementtejä, joilla voi keventää sivujen tekstipainotteisuutta. Joomlassa teksti on pääosassa, ainakin toistaiseksi.
Lisää luvassa
Google Sites tarjoaa julkaisujärjestelmän lisäksi monia muitakin etuja. Näihin etuihin aion jatkossa perehtyä enemmänkin, sillä haluaisin rakentaa sivuilleni kuvagallerian. Myös sivuston rakenne vaatii vielä järkeistämistä, mutta sivukartan avulla on kyse vain teknisistä resursseista - ja osaamisesta.
Joomlaan perehtyminen tuntuu huomattavasti työläämmältä ja siksi sen käyttö onkin jäänyt Googlea vähemmälle. Pyrin kuitenkin omaksumaan myös tämän järjestelmän perusteet, sillä opeista on varmasti hyötyä tulevassa työelämässä.
Näillä mennään!
]]>Päivän "luento" typistyi varsin lyhyeen, sillä pääsiäinen painoi päälle ja pillit pistettiin pussiin normaalia aiemmin. Ehdimme kuitenkin tovin paneutua Joomlan käyttöön omatoimisesti.
Edellisen päivän opit palautuivat hetkessä mieleen ja julkaisuohjelman käyttö vaikutti perustoiminnoiltaan helpohkolta. Mutta kun ohjelmaa lähti tutkimaan syvemmälti, laajeni perspektiivi kummasti!
Sain lisättyä Joomla-alustalle tekstiä sekä kuvan, saman tein Google Sites -alustalle. Joomlassa minua jäi ihmetyttämään se, että näkyvätkö kaikki lisätyt (henkilökohtaiset) kirjoitukset aina samassa listassa muiden meidän luokkalaisten kirjoitusten kanssa samassa listassa? Vai pystyykö alustalle luomaan oman alasivuston? Se jäi vielä selvittämättä, mutta savotta jatkuu ensi kerralla.
Google Sites -järjestelmässä sain sivuston sivun rakennetta järkeistettyä navigointipalkissa. Nyt sivuiltani löytyy etusivu sekä kakkossivu, ylimääräiset kokeilusivut poistin navialueelta kokonaan. Etusivulle lisäsin lyhyen esittelytekstin sekä kuvan. Kuvaa lisätessä huomasin, että kuvan koko on todella hyvä huomioida etukäteen ennen julkaisualustalle lataamista. Nyt olin valinnut kuvat omista tiedostoista summanmutikassa ja vasta julkaisuohjelmaan kuvan ladattuani huomasin, kuinka isoja kuvat todellisuudessa olivat. Molemmat ohjelmat meinasivat jäädä jumiin, mutta kuvia pienentämällä ja uudella lataamisella siitäkin selvittiin säikähdyksellä. Eivät siis ole menneet aivan hukkaan photoshop-kurssienkaan anti!
Tarkkaavaisuutta kehiin
Joomla-järjestelmä toimii vain koulumme sisäisessä verkossa, joten riskit tiedon välittämisessä ovat pienehköt. Google Sites -järjestelmään lisätyt materiaalit näkyvät puolestaa suoraan maailmanlaajuisessa verkossa. Tälle alustalle kirjoitettaessa on syytä käyttää harkintaa: verkkoon ei kannata kirjoittaa mitään, mitä myöhemmin voi katua, sillä kun verkkoon lisää kerran jotain, ei sitä saa sieltä enää pois. Itse olen käyttänyt harjoituksessi omia tekstejäni, joista osa on ollut jo aiemmin saatavilla verkossa.
Lyhyeksi jääneen luennon vuoksi muuta en juuri ehtinyt edellisellä opintokerralla oppia. Seuraavalla kerralla aion kokeille tekstin muotoiluasetuksia sekä kuvan ja tekstin sommittelumahdollisuuksia. Myös sivujen pää- ja alasivujaottelu sekä navigointi vaativat lähempää tarkastelua.
]]>Koulutus alkoi vauhdikkaasti Mikan esitellessä julkaisutyön tekniset esivalmistelut eli tietokannan luomisen sekä serverille siirron. Kun tietokanta on kerran luotu, ei siihen tarvitse sen koommin puuttua. Onneksi, sillä se vaatisi jo astetta enemmän ymmärrystä tekniikan päälle. Mutta oli mielekiintoista nähdä, mistä koko julkaisuprosessi lähtee liikkeelle vaikka tekniset esivalmistelut eivät yleensä kuulukaan itse julkaisijan tai tekstin tuottajan työhön. Homman hoitaa tietokantapalvelun tarjoava palveluntarjoaja.
Itse julkaisijan työ osoittautui luennon myötä varsin helpohkoksi. Emme ole aikaisemmin perehtyneet julkaisuohjelmien käyttöön ja julkaisutyötäkin olemme sivunneet lähinnä teoriassa (paitsi tietysti tässä, kun tätä oppimispäiväkirjaakin täytän, teen omanalaistansa julkaisutyötä!). Mikan pitämän opetuksen myötä myös tämän blogi-ympäristön ominaisuudet selkenivät minulle huomattavasti ja ymmärrys julkaisijan työtä kohtaan kasvoi mittavasti.
Sivustojen ulkoasu-asia jäi hieman mietityttämään. Olin aiemmin kuvitellut, että tämän Joomla-koulutuksen myötä meillä olisi esimerkiksi mahdollisuus laittaa omat nettisivumme verkkoon, mutta Joomlan ja Google Sitesin kautta tehtävä julkaisutyö on todella tarkoin säädeltyä ja ominaisuuksiltaa rajoitettua. Palveluntarjoajat valvovat järjestelmään tuotettavaa sisältöä tarkoin sensorein ja sama koskee myös sivustojen ulko-asu asetuksia: molemmissa järjestelmissä on vain joitakin työkaluja sivustojen ulko-asun ja rakenteen muokkaamista varten.
Omien sivujen verkkoon viemisestä meillä ei ollut mitään puhetta, mutta ymmärrykseni mukaan se ei ole mahdollista ainakaan kokeilemiemme järjestelmien kautta. Tekstisisällöt toki saa verkkoon, mutta omaa ilmettä eivät Joomla eikä Google Sites salli.
Mielestäni julkaisujärjestelmien käyttö olisi voitu ottaa esille jo huomattavasti aiemmassa vaiheessa opintokokonaisuuttamme. Verkkoympäristöt kun ovat jatkuvasti asemaansa vankistavia toimintakenttiä, olisi etenkin meidän tulevien yhteisöviestijöiden syytä hallita järjestelmien käyttö mahdollisimman monipuolisesti! Nyt perehdymme järjestelmiin vain muutaman luennon puitteissa, mutta parempi sekin kun ei perehtymistä lainkaan.
Teoriasta käytäntöön
Harjoittelemme käyttämään Joomla- ja Google Sites -julkaisujärjestelmiä kurssin seuraavalla luennolla omien tekstien ja kuvien kera. On mielenkiintoista päästä kartuttamaan tietoja sekä taitoja näiden ohjelmien parissa ja aionkin ottaa opettajan neuvosta vaarin ja todella kokeilla, testata ja harjoitella ohjelmien käyttöä niin, että saisin kunnon tuntuman julkaisijan työhön. Verkko-osaaminen on nykyään työmarkkinoilla erittäin arvossaan oleva taito! Enkä opettele järjestelmien käyttöä vain työnhakua varten, vaan myös puhtaasta mielenkiinnosta verkkotoimintaa kohtaan.
]]>Kurssin 11. luento käytettiin kokonaan ryhmätyöharjoituksen tekemiseen. Tehtävänä oli suunnitella verkkosivosto joko kuvitteelliselle tai olemassaolevalle yritykselle/yhteisölle. Tehtävään kuuluivat sivukartta, tekstien suunnittelu kolmelle ruudulle, kuvaus siitä, kuinka lineaarinen teksti muuttuu hypertekstiksi sekä esimerkkitekstit fakta-, fktio- ja detalji-teksteistä.
Aikaa tehtävän suorittamiseen oli vain tuo kyseinen luentokerta, joka jäi mielestäni hieman lyhyeksi. Mutta suoritustapana ryhmätyö oli onnistunut valinta ja kun tehtävän tuotokset käytiin lopuksi vielä läpi toisen ryhmän kanssa sai tehtävästä todella paljon irti.
Lähdimme oman ryhmäni kanssa liikkeelle aiemmalle kurssille TeeMa-teebaarille tehdyn liiketoimintasuunnitelman pohjalta, josta oli olemassa jo valmista tekstimateriaalia sekä mielikuva yrityksen verkkosivusta. Tekstin tuottamiseen emme siis juurikaan panostaneet, se oli lähinnä valmiin materiaalin editointia. Visuaalisuuskin oli hahmona jo olemassa, joten pystyimme keskittymään enemmän tehtävän analyyttisiin osiin.
Vaikka tehtävänannon selvittäminen jäi puutteelliseksi ja neuvoa jouduttiin opettajalta pyytämään useaan otteeseen, oli prosessi lopulta hyvin opettavainen: tehtävässä tuli miettiä, mikä on kunkin ruudun (eli sivun) tarkoitus, perustella ruudun sisältöä sekä visuaalisuutta, ruudulla olevan tekstin tehtävää ja kertoa, millaisia interaktioita sivusto tarjoaa käyttäjälle.
Kun jokaisen ruudun tarkoitusta tulee perustella ja yleensäkin miettiä, miksi ruutu on verkkosivustolle luotu, pysyy sivuston rakenne tiiviinä ja loogisena. Turhat, käyttäjälle merkityksettömät sivut karsiutuvat pois jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeää oli myös pohtia, kuinka sivuston rakenne palvelee käyttäjää parhaiten ja rakenteen hahmottamiseksi sivustolle luotiin sivukartta. Kartta toimii loistavasti sekä suunnittelun ohjaimena että omien ajatusten ja ideoiden jäsentäjänä. Sivukartan avulla jokainen syntynyt idea löysi heti paikkansa verkkosivujen sisällöstä, jolloin rakenne ei päässyt rönsyilemään mutta sisältö rikastui ja monipuolistui.
Yksi tehtävän tärkeimmistä opeista olikin ymmärtää, kuinka suuri ja tärkeä osa verkkosivuston rakennusoperaatiota suunnittelu todella on. Kyllä sitä on aiemmillakin kursseille painotettu, mutta vasta nyt ymmärsin, miksi asia on näin.
Harmittamaan jäi se, että ymmärsin fakta-, fiktio- ja detalji-tekstien erot hieman väärällä tapaa. Tosin tämä osa tehtävästä jäi muutenkin meidän ryhmältämme puolitiehen ajan puutteen vuoksi. Ymmärsin tekstilajien olevan luonnollinen ja kiinteä osa tekstejä, vaikka tarkoituksena oli ilmeisesti pohtia samaa, lyhyempää tekstimassaa eri näkökulmista. Esimerkiksi millainen TeeMa-teebaarin etusivuteksti voisi olla, jos se oli täysin fiktiivinen (eli houkutteleva kertomus tms.) tai pelkkää fakta-tekstiä (eli tiedottavan tyyppistä ingressi-/johdantotekstiä). Tällä tarkastelulla tehtävästä olisi tekstin tuottamisen kannalta saanut enemmänkin irti, mutta tällä kertaa tällä tapaa.
Sadonkorjuuta
Luennon lopuksi tehtävän tuotokset purettiin toisen ryhmän kanssa. En itse ehtinyt jäädä kuulemaan toisen ryhmän analyysiä, joten itseltäni tehtävä jäi hieman puolitiehen. Mielestäni näkemysten vaihtaminen toisten kanssa on paras ja opettavaisin tapa ymmärtää sekä hyödyntää annetut tehtävät monipuolisesti.
"Vastaryhmämme" oli suorittanut tehtävän hieman eri tavalla kuin meidän ryhmämme, mutta se mitä ehdin heidän tuotoksiaan kuulla, vaikutti olevan juuri sitä, mitä tehtävä edellyttikin. Sivuston rakenteelle oli haettu mallia kilpailijoilta, mutta tekstit heidän yrityksensä sivuilla olivat keino, jolla yritys erottuisi alan muista toimijoista. Heidän työssään ero eri tekstilajienkin välillä oli upeasti esillä!
Omassa työssämme keskityimme enemmän rakenteen ja elementtien perustelemiseen sekä suunnittelutyöhön. Tästä syystä tehtävän purkaminen sellaisen ryhmän kanssa, joka oli keskittynyt enemmän sivujen toimivuuteen ulkoasun, tekstityyppien ja käyttöliittymän kautta, oli paras mahdollinen päätös tehtävälle!
]]>
Edellisestä luennosta on päässyt vierähtämään monta päivää, mutta kirjasin ajatukseni ylös muistiinpanojeni oheen, joten siirrään ne nyt vain tähän blogiin.
Luennon aiheena oli analysoida eKarjala-portaalia (http://www.ekarjala.fi/) määrämittaisen analysointilomakkeen avulla. Meille ei etukäteen kerrottu, mistä on kyse tai miksi tehtävää tehdään, eikä asia myöskään täysin selvinnyt analyysiä tehtäessä....Peräänkuuluttaisin tämän kaltaisiin tehtäviin parempaa briiffausta sekä opettajalta että palautetta pyytäneeltä organisaatiolta. Selkeät perustelut analyysin tekemiseksi sekä tieto siitä, kuinka antamaamme palautetta todella hyödynnetään olisi ollut mukava tietää.
Tehtävän oli hyvä ja mielenkiintoinen opetustapaus, sillä kyseessä oli ymmärtämykseni mukaa EU-rahoituksella toteutettu hanke, josta kerättiin useilta eri käyttäjäryhmiltä palautetta. Meille tehtävä oli antoisa siksi, että se tukee hyvin kurssin sisältöä ja saimme (ensimmäistä kertaa..?) antaa palautetta viestinnän ammattilaisen näkökulmasta! Se oli mukava kokemus sekin.
Tehtävänantona toiminut palautelomake toimi erinomaisena esimerkkinä epäonnistuneesta kyselylomakkeesta, sillä tehtävänannot olivat todella epäselviä ja termien käyttö oli epäloogista: esimerkiksi ero portaalin pääsivun ja "alasivujen etusivujen" jäi toisinaan hyvinkin epäselväksi. Palautteen antaja ei välillä tiennyt, mistä osasto sivua palautetta pyydettiin.
Palautelomake on pituudeltaan neljä sivua ja palautetta annettiin "etsi tietoa"-tyyppisten tehtävien avulla. Kaikki tieto, jota palautelomakkeessa pyydettiin löytyi kyllä lopulta, mutta liian usein tiedon etsintään kului tuhottomasti aikaa ja moni ryhmäläisistä turhautuikin tehtävään. Ei kukaa jaksa etsiä tarvitsematonta tietoa vaikeaselkoiselta sivustolta, jos ei tehtävälle ole annettu kunnon perusteluja. Mutta itse koin tehtävän hauskana, toisinaan jopa koomisenakin, sillä tiedon etsintä tuntui välillä ylitsepääsemättömän vaikealta.
Analyysiä sivuston rakenteesta
Tehtävä oli opettavainen myös siksi, että harvoin tulee paneuduttua verkkosivustoon niinkin pitkän kaavan mukaan ja niinkin syvällisesti kuin edellisellä luennolla. Kun tiettyjä asioita oli "pakko" tarkastella, tuli eteen monia sellaisia asioita, joihin huomioita ei välttämättä muuten osaisi huomioida. Itse esimerkiksi huomasin, kuinka turhauttavaa on etsiä tietoa sivulta, jossa opastus on ontuvaa, sivukartta ei kuvasta sivun sisältöä kuin päällisin puolin ja lähes kaikki oleellinen tieto on kätketty useamman kuin kolmen klikkauksen päähän.
Tärkeätä on myös sivujen yhtenäinen visuaalinen ilme aina viimeistä sivukolkkaa myöden! eKarjala-portaali oli mielestäni vaikeakäyttöinen myös siksi, että portaalin etusivulla oli selkeä ja yhteinäinen visuaalinen ilme, jota on helppo hahmottaa mutta kun siirtyy pääsivulta vaikkapa palvelut-osion alasivustoille, ilme muuttuu ja käyttäjä hämmentyy, koska sivusto eroaa emosivustosta liian suuresti. Itse ainakin erehdyin välillä uskomaan, että olen eksynyt kokonaan pois eKarjala-portaalista, vaikka näin ei todellisuudessa ollut.
Sivuston kokonaisuutta leimasi hajanaisuus: palveluiden laajus aiheutti tietotulvan, tiedot oli epäselvästi jaoteltu kokonaisuuksiksi ja visuaalisuus ei toiminut sivustoa yhdistävänä tekijänä. Sivujen tekstisisällöt olivat usein lyhyitä, ingressityyppisiä johdatuksia tietoon, joka löytyi omalta alasivustoltaan tai lue lisää-linkkien takaa. Klikkausketjut venyivät tästä syystä ylipitkiksi ja turhautuminen tiedon saavuttamattomuuteen iski puolivälissä linkkipolkua. Sanoisinkin, että sivuston suunnittelijalle ei ole täysin selvää, mitä on intertekstuaalisuus tai kuinka sen tulisi tämänkaltaisilla sivustoilla toimia. Etenkin kun kyseessä on portaali-tyyppinen ratkaisu, joka toimii suuren tietomäärän yhteensovittajana, on erityisen tärkeätä ymmärtää asioiden ja tietojen intertekstuaalisia eli tekstienvälisiä viittaussuhteita!
Tämän tehtävän myötä ymmärsin itsekin, kuinka tietojen tulisi verkkosivustolla liittyä toisiinsa: tärkeätä on herättää käyttäjän mielenkiinto ja ylläpitää hänen tiedontarvettaan selkein (ei liian monimutkaisin, mutta ei myöskään liian valmiiksi pureskelluin) viittaussuhtein, jotta hän hyötyy ja hyödyntää sivustoa mahdollisimman monipuolisesti. Tyytyväinen asiakas on myös sivustonsuunnittelijalle merkki onnistuneesta suunnitteluprosessista.
Sivuston käyttöliittymä oli portaalin pääsivulla onnistunut ja helppo ymmärtää, mutta mitä edemmäs tietoa lähti hakemaan ja mitä kaummas itse portaalin pääsivusta joutui, sitä ontuvammaksi muuttui myös sivustojen havaittavuus ja ymmärrettävyys. Sivuston käyttö kun perustuu toimivan käyttöliittymän luomiin edellytyksiin: käyttäjän on osattava tulkita sivuston kuvallisia, sanallisia ja äänellisiä viestejä. Portaalin pääsivulla tämä toteutui, sillä visuaalisuus oli selkeä ja sanalliset viestit lyhyitä ja ytimekkäitä (tosin tietoa ei juurikaan ollut itse pääsivulla tarjolla). Alasivustoilla kuvalliset ja sanalliset viestit eivät aina toimineet yhteen, etenkään jos alasivustoja vertaa itse portaaliin, joten sivuston käyttöliittymä ei palvellut toivotulla tavalla.
Päättelyä
Monipuolinen ja ajattelemaan laittanut tehtävä jäi mieleeni opettavaisena kokemuksena. eKarjala-portaalissa on paljon potentiaalia, mutta kehitettävääkni tuntui löytyvän joka saralta. Toistaalta, jos sivusto olisi toiminut moitteettomasti jo tässä vaiheessa hanketta, olisi palautteen antaminen ollut hankalampaa ja sivuston analysointi merkityksettömämpää kuin nyt: sivusto on käsitykseni mukaan vasta testausvaiheessa, joten kaikki palaute on sivuston suunnitteljoille varmasti kullanarvoista.
Toivon, että antamamme palaute todella menee hyötykäyttöön ja portaalia kehitetään jatkossa entistä selkeämpään ja paremmin käyttäjiä palvelevaan suuntaan. Tällöin myöskään EU:lta tulleet rahat eivät mene hukkaan...
]]>